Onko suomalaisten sähköauton ostovalmius yhtä kuin ympäristötekovalmius?

Fortum teetti oheisen kyselytutkimuksen suomalaisten sähköautoihin liittyvistä uskomuksista ja tiedoista. Tähän viitattiin ohimennen huomattavasti merkittävämmän Vantaa-Fortum sähköautojen latausinfran rakentamisuutisen ohessa, joten en huomannut oikein kunnolla siihen tarttua. Kunnes se tuli uudestaan vastaan.

Syys-lokakuussa tehtyyn kyselyyn osallistui 1266 vastaajaa, joka on edustava otos suomalaisista. Keskeisin havainto oli, että 75 % vastaajista “on sitä mieltä, että sähköautoilulla voidaan vaikuttaa päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.” Tämä on minusta suhteellisen korkea prosenttiluku, ottaen huomioon kuinka vähän sähköautoista on tietoa ollut saatavilla. Puhumattakaan, että muutamaa kymmentä Sähköautot -Nyt! hankkeen aktiivia lukuunottamatta suomalaisilla ei ole mitään käytännön kokemusta sähköautoista. Lisätietoakin sähköautoista ihmiset tuntuivat janoavan, kun n. kolmannes vastaajista koki saavansa tarpeeksi tietoa sähköautoista. Erityisesti tietoa kaivattiin hintakehityksestä, hinta/hyöty-suhteesta ja “kaikesta mahdollisesta” l. perustietoja uupuu. Oheisen kuvan mukaista tiedottamista sähköautoista siis kaivataan, eikä ihan heti tule mieleen mikä taho tästä huolehtisi. Ellei se sitten ole Sähköautot -Nyt! yhteisö, mutta eCorollan luomispaineet ajanevat tällaisten tarpeiden tyydyttämisen edelle. Silti myöhemmin ko. hanketta vuosien perästä arvioitaessa sen keskeiseksi ansioksi voi nousta sen kyky kasvattaa ihmisiä sähköautoiluun. eCorollan kehittäminen on hyvä kehikko, mutta valtaosalle sähköauton hankkijoista ovat sähköautoiluun liittyvät käytännön kysymykset (mm. hinta, ajokapasiteetti eri olosuhteissa) eCorollan rakentamiseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia kiintoisampia.

Lue lisää –>

BYD F3DM: 160 km sähköisen ajokapasiteetin hybridiauto, so what?

Ainoastaan sähköajoneuvojen myyntiin keskittyvä brittiläinen Nice Car Company nosti omaa häntäänsä hiljattain julkilausumalla epäilyksensä suurten autonvalmistajien (lue yleisesti länsimaissa tunnettujen) ekoautojen valmistuksen suhteen. Tätä on myllytetty jo “Who Killed the Electric Car”-dokumentista lähtien mantran lailla ja olen siihen alkanut jo kyllästyä. Melkein jo lakkasin ajattelemasta asiaa. Kunnes juuri tuli tieto, että Renault-Nissan lykkää sähköautojensa valmistuksen aloitusta vuodella. Siis vuoteen 2011. Merkit olivat ilmassa, sillä mitään -edes kunnon prototyyppiä, ei ollut ilmaantunut. Se olisi pitänyt esitellä jo aikoja sitten, sillä valmistusta olisi pitänyt olla jo ensi vuonna. Tämä on ikävästi juuri sitä vedätystä, että kyllä tässä parhaamme yritetään ja katsotaan mihin se riittää. Ja kappas ei riittänyt. Odottakaa vielä muutama vuosi.

Samaa on näkyvissä Euroopan autonvalmistajien emissio-rajojen tavoittelussa. Voi voi kun ei niihin ylletä, no tarvitsee sitten vähän helpottaa niitä rajoja. Tältä pohjalta kun ponnistetaan niin en jaksa uskoa eurooppalaisten valmistajien sähköauto-väkästelyyn. Muutosta jarrutetaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ihan vain, jotta noudatetaan hyvin tuottoisia elinkaarimalleja: ei tapeta hyvin lypsävää lehmää liian aikaisin. Tiedossa on enintään hybridimalleja, joilla pääsee muutaman kymmentä kilometriä sähköllä ja enintään 50 km/h. Tämä on se tapa miten edetään: tehdään välipallin-ratkaisuina hybridejä, jotka ovat enemmän perinteisiä polttomoottoriautoja kuin sähköautoja.

Miksi sitten kiinalainen BYD aikoo valmistaa “Dual-Mode”-hybridejä, jotka kulkevat sähköllä moottoritienopeuksilla, kunnes akku tyhjenee ja auto vaihtaa polttomoottoriajoon? F6DM-malli kulkee korkeintaan 100 km, mutta oheiselle F3DM-mallille luvataan jo huikea 160 km sähköinen ajokapasiteetti. Tosin toisten lähteiden mukaan sama 100 km kuin F6FM-mallillekin… Jos tämä ajokapasiteetti kuitenkin pitää kutinsa niin pystyisin kokolailla ajamaan koko ajan sähköllä joka tapauksessa, pikalataamaan virtaa tarvittaessa. Autohan pääsee jopa sähköautolistalle, vaikkei olekaan täysin sähköinen. Mikä ihmeen BYD? BYD on aloittanut vasta parikymmentä vuotta sitten, joskin se alkaa olla jo varteenotettavissa tuotantoluvuissa: 200 000 autoa tänä vuonna, ensi vuonna 400 000, 2010 800 000 autoa ja siitä eteenpäin 90%, 80%, 70% kasvua per vuosi. Ei paha. Mutta miksi BYD rikkoo hienon hybridi-tuotantokaavan? Koska BYD ei olekaan perinteinen ja massiivinen autonvalmistaja, joista Nice varoitti. Alunperin BYD on tuottanut matkapuhelinten akkuja, josta se on laajentanut autotuotantoon. Sähköautot ovat siis luonteva seuraava askel, jonka BYD ottaa mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.

Lue lisää mitä vastatuulta on BYD:lle odotettavissa–>

Laiva alkaa kääntyä: Vanhanen esittää käyttövoimaveroa poistettavaksi sähköautoilta

Suomen laivan kokka alkaa kääntyä, hitaasti mutta varmasti sillä sähköautojen käyttövoimaveron poistamisehdotus tuli nyt itse hevosen suusta -arvon pääministeriltämme. Joku on hoitanut asiat vaihteeksi hyvin hallinnossa, sillä joku on selvästi valistanut Mattia asiasta. Esitän siis vilpittömän kiitokseni tuolle nimettömälle virkamiehelle! Sähköautointoilijoilta ei ole aina pudonnut kiitosta kyseiseen suuntaan, joten toivottavasti nyt sitä annetaan. Kyseessä olisi siis tärkeä torjuntavoitto suomalaisen sähköautoilun etenemisen reunaehtoja uhkaavasta kauneusvirheestä käyttövoimaverossa. Lue lisää –>

Miten saada sähköautoja: Uusi-Seelanti näyttää lobbaamisen mallia

Uusi-Seelanti on havahtunut nopeasti sähköautojen tarjoamiin mahdollisuuksiin täyttää ilmastotavoitteet nopeasti. Parasta kaikessa on, että havahtuminen on tapahtunut siellä missä sillä on kaikista eniten merkitystä: poliittisella huipulla. Toiminta asian edistämiseksi on jopa niin pontevaa, että paikallinen pääministeri neiti Helen Clark on käynyt lobbaamassa maatansa Japanilaisten autonvalmistajien luona. Eikös lobbaaminen yleensä tapahdu toisinpäin? Suuryritykset pesivät kansanedustajiston pääkallopaikoilla ja tyrkyttävät rahaa mm. vaalikassaan. IdeaPark-Vihti, anyone?

Vastaavanlaista lobbaus kävisi Suomessa myös paremmin pr-työstä. Sen lisäksi, että sähköautoilun edistäminen helpottaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Aiemmin nähty pääministerimme Windows pr-stuntti herätti suomalaisissa lähinnä myötähäpeää, minkä lisäksi voimakkaampi sitoutuminen Windows-käyttöön nostattaa monen Windows Vistaa kokeilleen niskakarvat pystyyn… Toivoisin siis jonkun terävän kansanedustajan tulevan kalastelemaan ääntäni päämisteri Clark:n tyylillä. Lupaan ääneni ensimmäiselle poliitikolle, joka tekee vastaavan tempun tai vähintään tekee kriittisen kysymyksen Liikennepoliittisesta selonteosta 2008, jossa ei ole pihaustakaan sähköautoista. Okei, toivoa on: “konkreettiset toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sisältyvät tulossa oleviin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan ja ilmastopoliittiseen tulevaisuusselontekoon”. Mutta pitäisin sitä pienenä ihmeenä, jos tällä välillä sähköautoilu ilmaantuisi keinojen listalle.

Mutta takaisin Uuteen-Seelantiin ja pääministeri Clarkiin:

“We’ve set an ambition of being one of the leading countries in the world to roll out the technology and we’d like Japan to see New Zealand as a place that is very willing and ready to pick up these kinds of cars and because we’ve got so much renewable energy it makes sense for us to go the electric car way.”

Pakko antaa tunnustusta uusi-seelantilaisten nöyryydelle, sillä totta puhuen Uusi-Seelanti on maana ja markkina-alueena mitätön: kaikki keinot saada sähköautoja on pakko käyttää. Aivan kuten Suomikin on mitätön. Suomessa vain kyky tunnustaa tosiasiat ja nöyryys on hukassa; ainakin tässä asiassa.