Porscheista entistä viritetympiä malleja tuottava Ruf Automobile GmbH on paljastanut eRuf Concept Model A 2008 konseptimallin. Tämä on konseptimalli uudenkarheasta Porche 911:sta, joten tämä on taas luokkaa “ei jokapojan auto”. Uuden Porschen lähtöhintakin ennen RUF:n käsittelyä on kova. Käsittelyn jälkeen (jossa autoon lyödään 50,72 kWh edestä Litium-ioni rautafosfaattiakkuja ja korkean suoritustason sähkömoottori) hinta karkaa käsistä. Onhan se toki hienoa tämäkin kehitys, mutta tämäkin vahvistaa vain syntymäisillään olevaa käsitystä sähköautoilusta vain isorikkaiden ekobling-harrastuksena. Samaa kastia ovat Tesla Roadsterit, Fisker Karmat, Venturi Fetishit ja Lightning GT:t, jotka kaappaavat autolehtien pääotsikot. Syynä osin urheilusähkisten kiistaton seksikkyys, mutta myös autotoimittajien asiantuntemattomuus. Asiantuntemattomuus on minusta sitä, että toimittajat eivät tunnista merkittävintä kehitystä (kohti sähköistä kokokansanautoa) joka kaikista eniten edistää sähköautoilua. Pariisin autonäyttelyssä oli viitteitä paremmasta, sillä Pininfarinan B0 sai jo kohtuudella huomiota. Vaikka se ei ole urheiluauto se on silti kovanimisen muotoilufirman tuote, siinä ehkä enemmin syy huomioimiseen kuin sen tosialliset ansiot (monikäyttöisyys, 4-ovea, reipas ajokapasiteetti, kohtuullinen hinta…). Vähintään yhtä kiinnostavia olivat Heuliez WILL ja Optimal Energy Joule MPV, joita ei kuitenkaan juuri noteerattu. Lue lisää (tarkempi analyysi ja speksejä) –> Lue lisää…

Ilmeisesti jonkinlainen herkkusauma on auennut Kiinassa, kun British International Motor Show:ssa on esitelty jälleen uusi brittien kiinalaisautosta tekemä konversio: Quiet Car 2. Tämä konversio on tehty kiinalaisen Hafei Lobo-mallin pohjalle. Ilmeisesti kiinalaiset autonvalmistajat pystyvät pienellä vaivalla muuttamaan valmistusprosessia, että polttomoottoriauto-osat jätetään asentamatta ja konversio tehdään tällaisen “glider”-tyyppisen puolivalmiin auton pohjalle. Tehdäänkö konversio sitten paikan päällä Kiinassa vai rahdataanko rungot Britanniaan konvertoitaviksi, sitä tarina ei kerro. Voisi toki olla, että homma viedään loppuun jo Kiinassa, sillä Hafei Lobo-pohjaista sähköautoa myydään markkinoidaan myös Yhdysvalloissa. Toisin kuin Changhen ja Suzukin yhteistyönä syntynyt Ideal, Lobo on täysin kiinalaisten suunnittelema. Ja tämä näkyykin heti arveluttavina kolaritestituloksina. Kuinka harmillista, että näistä lähes identtisistä brittien autofestareilla esitellyistä konversioista juuri Ideal-pohjaisen Ze-O:n valmistus on vaakalaudalla… Lue lisää –> Lue lisää…

Nice on tuskin saanut esiteltyä uuden Ze-O mallinsa, kun jo alkaa kuulua kummia Kiinanmaalta. Ensin sain selvitettyä Ze-O:n olevan konversio Kiinassa valmistettavasta Changhe-Suzuki Ideal-mallista, kun jo tuli lunta tupaan. Eli Changhe on päättänyt luopua koko autotuotannosta, eikä ole selvyyttä jatkuuko Ideal II-mallin valmistus Suzukin tai kenenkään muunkaan toimesta. Koska kyseessä on Kiina niin tämäntyylinen yksipuolisesti päätetty 180-asteen käännös on mahdollinen. Toisaalta Changhen yhteistyökumppaneita ovat myös Ford, Mazda ja Volvo, joten muitakin varmasti kiinnostaa mitä lopulta tapahtuu Changhenin autonvalmistukselle.

Ja siinä samalla menee siis matto myös Nice Ze-O:n alta. Minulla kävi tietysti heti mielessä voisiko Ze-O tulevaisuudessa tulla valmistetuksi Valmetin Uudenkaupungin autotehtaalla, mutta se lienee kaukaa haettu ajatus.

British International Motor Show:n ( 23.7.-3.8.) alla tuli tieto NICE Car Companyn tulevasta NICE Ze-O MPV (Multi-Purpose Vehicle) sähköautomallista. Auto tulee nostamaa NICE:n keskimääräistä vakavammin otettavien sähköautonvalmistajien joukkoon, sillä aiemmin NICE on tuottanut Mega City nimistä NEV-mallia (rajoitettu huippunopeus). Ze-O on 4-ovinen, ajokapasiteetti on 65 mailia eli n. 104 km kaupunkiajossa, huippunopeus 55 mailia/h eli n. 85 km/h. Pidemmän ajokapasiteetin tarjoavaa Litium-ioni-akullinen malli luvataan “pian” eli mallin nykyversio toiminee lyijyakuilla. Tulevasta litium-ioniakuston mallista riippuen ajokapasiteetti voi siis kasvaa jopa 2-3 kertaisesti, joten tähän ei kannata takertua. Malli tulee saataville Isossa-Britanniassa jo kuluvan vuoden aikana(!), eli ensimmäinen erä valmistetaan oikeanpuoleisella ratilla. Hinta tulee olemaan 14 000 £ eli ~18 000 €. Eurooppaan auto rantautuu ensi vuoden kuluessa. Sähköautolistaani seuranneille on jo nyt selvää miten auto siellä pärjää, mutta lue alta lisää miksi tästä huolimatta jaksan innostua Ze-O:sta. Lue lisää –> Lue lisää…

Useita muita aloittelevia sähköautovalmistajia konservatiivisemmin tiedottavalta Miles Automotivesista on kuultu uutisia. Tämän Forbesin artikkelin mukaan ensi vuoden loppupuolella tähdätään tuotavan myyntiin 4000 ensimmäistä Miles XS500-sähköautoa. Autohankkeen etenemisestä saatiin lisätietoja; 4 valmista prototyyppiä on aktiivisessa “kellon ympäri”-testauksessa Kiinassa ja yhdysvaltoihin on tulossa 30 lisää kesään mennessä. Koska ainakin minusta kesä on jo pitkällä, niin näistä 30 protosta pitäisi saada havaintoja aika pian? Muussa tapauksessa XS500 pääsee liukkaasti Vaporware-koriini. Samalla lähtöhinta on hilattu nyt aiemmin luvatun hintahaarukan ylärekisteriin 35 000 USD (onko USD heikentyminen syynä?), 120 mailin ajokapasiteetin kerrotaan pitävän kutinsa “normaalissa maastossa” ja nostellaan kaikenlaisia kysymysmerkkejä. Näitä ovat: kappalehinta ja kiinalaisperäisesti valmistetun auton kolariturvallisuus. Lue asiasta lisää –> Lue lisää…

Viime aikoina olen kasvavassa määrin tuskaillut sähköautoilun ajokapasiteetin parissa: kuinka pian pystyvät sähköautot tarjoamaan riittävän ajokapasiteetin vai pystyvätkö milloinkaan? Onko tämänhetkinen akkuteknologia riittävää, paraneeko se tulevaisuudessa vai tarvitaanko jotain aivan muuta? Sähköautotuotannon haavoittuvimmaksi osaksi näyttäisi siis hahmottuvan akkuteknologia, mutta vaihtoehtoja akku-pohjaiselle sähköautoilulle on tulossa.

Periaatteessa ja sormituntumalta tämän hetkinen akkuteknologia näyttäisi pystyvän tarjoamaan riittävän kapasiteetin (minimissään 150 km/lataus, 120 km/h ajossa) -joskin hinta karkaa pian käsistä sitä mukaa kun sähköauton kalleinta komponenttia eli akkuja aletaan lisäämään kapasiteetin parantamiseksi. Akustojen massatuotannon pitäisi laskea akkujen hintaa. Siis pitäisi, olettaen ettei akkuihin menevien raaka-aineiden tuotanto sitten töki tai muuten vain joku alkaa keplottelemaan niillä pörssissä. Tämä on kuitenkin pieni huoli, sillä tämän päivän pääraaka-ainetta litiumia on riittävästi saatavilla. Myös Suomessa. En kuitenkaan jaksa uskoa nopeaan hinnanlaskuun lähivuosina, sillä tuotannon alkaessa lisääntyä annetaan yleensä katteiden ensin kasvaa. Toivoa sopii ettei tämä kuitenkaan riistäydy käsistä, kuten on käynyt matkapuhelinten akkujen kohdalla. Totta puhuen sähköautoilulla ei ole tähän varaa, mikäli siitä aiotaan tehdä arkipäivää. Lue Lisää –> Lue lisää…

Tuossa aiemmin kommentoin Sähköautot -Nyt! kyselyssä kohtaa, jolla selvitetään mille automallille konversio haluttaisiin tehtävän. Kritisoin, että ihmiset suosivat itselleen tutuimpia malleja ts. niitä joita on jo paljon liikenteessä. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen suhteen, mikä olisi kaikista sopivin automalli konversiolle: kevein, aerodynaamisin ja halvin. Kevyt ja aerodynaaminen auto on synonyymi urheiluautolle, urheiluauto ei kuitenkaan ole synonyymi halvalle autolle. Vai olisiko sittenkin? Konversioon valittavien automallienhan tulisi joka tapauksessa olla hieman vanhempia, jotta perusrungon hinta laskisi. Mistähän siis saisi halvalla ja paljon vanhoja urheiluautoja?

No Saksasta tietenkin! Siellä paikalliset haittaverot purevat erityisen kovaa juuri suuripäästöisiin vanhoihin urheiluautomalleihin. Mikähän olisi Saksassa yleisin urheiluauto? Ei mutta sehän on Porche! Tuo jokaisen keski-ikäistyvän menetettyä nuoruutta haaveilevan miehen unelma. Pikainen käytettyjen saksalaisten autojen nettihaku paljastaa, että Porche-mallit 924, 928 (kuvassa oikealla ja alla), 944 ja 968 liikkuvat 3 000-10 000 € hujakoilla. Mahtavaa, etenkin kun konvertoitaviksi Suomeen tuotavista autoista ei tarvitse maksaa veroa. Tästä pitää huolen aikanaan Elcat:n ym. sähköaujen kehittämistarpeeseen laadittu poikkeus laissa. ePorchessa on sikälikin järkeä, että se on urheiluautoja rakastavien suomalaisten oljenkorsi: verotuksesta johtuen harvalla tulee olemaan varaa omistaa polttomoottorista ja suuri-emissioista urheiluautoa. ePorche olisi parempi sijoituskohde myös sähköisestä urheiluautosta unelmoivalle netin rahastuskeinoilla rikastumista kokeilevalle. Lue lisää–> Lue lisää…

Pimp my perämoottori!

huhtikuu 8, 2008

Jäiden sulaessa viimeisistäkin keski-Suomen järvistä on kesän kalastuskausi käsillä! Ja sehän aloitetaan tarkastamalla nykyinen varustus ja päivittämällä sitä tarvittaessa. Satunnainen uistelija on jo löytänyt sähköiset perämoottorit Bilteman hyllyiltä, joilla pääsee n. saaren ympäri soutuveneen kokoisella purrella. Torqeedo tarjoaa jo selvän vaihtoehdon, jonka oheinen perusmalli tarjoaa maksimissaan n. 3 hevosvoiman tehot. Toimintasädekin Litium-mangaani akuilla on hyvällä tasolla, joten äänetön ja katkuton perus-soutuveneily onnistuu keskikokoisella järvellä.

Torqeedon ainoa “mutta” on tuo hinta, sillä Torqeedo Travel -perusmallin suositushinta on 1 300 €. Hinta on siis n. kaksinkertainen verrattaessa polttomoottoriseen 2,5 hv perämoottoriin. Perämoottorin bensankulutuksen ollessa muutenkin vähäistä, ei suhteellista säästöäkään synny sitä tahtia kuin sähköautolla. Halvempiakin malleja löytyy Google-haulla, kuten tämä Minn Kota Endura 40 -malli: 329 €. Toki tehokkaampiakin malleja on: Endura 50 jne. Työntövoimaksi luvattu 18,1 kg on vertailukelpoinen Torqeedon perusmallin kanssa. Kalamiehet suosittavat ostamaan kaupan päälle tehokkaammat akut: kuulemma Bilteman 110 Ah vapaa-ajan akku (79 €) on riittävä jopa 10 tunnin uisteluun. Jos perämoottorin pimppaaminen on noin helppoa niin miksei samantien pantaisi keveämmät Litium-ioniakut esim. á la kotimainen FEVT?

Suomalainen Sähköauto 2.0-hanke etenee rivakkaan tahtiin ja ensimmäiset prototyyppi-mallit ovat valmisteilla. Ensimmäiset autot toimitetaan asiakkaille jo kuluvan vuoden 2008 aikana. Korimalliksi valikoitui Toyota Corolla, sillä norjalainen Enviro Elbilsalg kustantaa ko. mallista tehtävät prototyypit. Corolla ei kuitenkaan välttämättä ole ainoa korimalli, jota hanke tulee konvertoimaan. Minulle sillä ei olisi väliä vaikka hanke vain Corollaa konvertoisikin, kunhan hinta on sopiva. Jotkut hankkeen asiakkaat kuitenkin halunnevat näyttävämpiin koreihin tehdyt autot (Golf, BMW?), joten tarjontaa pitää olla. Toisaalta jos löytyy Corollaakin halvempi korivaihtoehto (mm. Skoda Octaviaa oli joku sivuilla ehdottanut) niin siitähän olen taas minä välittömästi kiinnostunut. Hinnasta ei vielä ole muuta tietoa kuin mitä kyselyssä ohimennen mainittu 25-27 000 € 150 km ajomatkaiselle sähköautolle. Edelleen toivon saataville tulevan mallin, joka olisi 20 000 € maastossa tai mielellään se alle. Lue lisää alta –> Lue lisää…

Sähköauto 2.0 -hanke etenee verkkokyselyn muodossa, jolla selvitetään sähköautotoiveita.

Saatujen vastausten pohjalta hankkeen toimintatapa tarkentuu, mutta nähtäväksi jää voisiko se liikahtaa ehdottamaani suuntaan. Kyselyn muoto kuitenkin viittaa yhä voimakkaammin kyseessä olevan konversio-hanke. Konversio-strategialla hankkeen haaste on astetta kovempi sen joutuessa kilpailemaan minun tallipaikastani viimeistään 2010 Euroopan markkinoille saapuvan Mitsun i MiEV:n kanssa. Mutta milloinkas suomalainen olisi haasteita säikkynyt? Valitulla strategialla paljon riippuu siitä kuinka ripeästi hanke etenee.

Kehotan siis tämän blogin satunnaista lukijaa vastaamaan kyselyyn nopeasti: http://www.sahkoautot.fi/kysely Mitä nopeammin riittävästi vastauksia on kasassa, sitä nopeammin hanke pystyy tekemään linjauksia. Hankkeen sähköauton ominaisuudet täsmentyvät kyselyn perusteella, joten nyt on sähköautosta kiinnostuneiden syytä vastata. Etten turhaan vaikuttaisi kyselyn vastaajiin, niin pidättäydyn toistaiseksi julkaisemasta tarkempaa analyysiani kyselystä.

Odottelen vielä myös hankkeen tarkempia julkistettuja aikatauluja ja käytännön ratkaisuja, jotta voisin selvittää miten Sähköauto 2.0 -hanke sijoittuu sähköautolistalleni ts. kuinka todennäköisesti hankkeen sähköauto päätyy talliini.

Sähköauto 2.0 -hanke

tammikuu 28, 2008

Ilokseni huomasin, että kun metsään huutaa niin sehän vastaa. Nimittäin Santeri vihjaisi minulle juuri kasatusta suomalaisesta sähköauto-harrastajien yhteisöstä. Siellä innostus näyttäisi olevan ehkäpä omaanikin korkeammalla tasolla. Erinomaista!
Pidän tärkeänä tällaisia hankkeita, joilla on potentiaalia kerätä julkisuutta ja siten nostaa yleisön kiinnostusta sähköautoihin. Siis luoda niille markkinat. Näen tärkeänä, että sähköauto saapuisi suurien massojen ulottuville. Myös siitä itsekkäästä syystä, että lukeudun tähän massaan. Vaikka niin haluaisinkin, en kuulu siihen kärkiryhmään joka rupeaa rakentamaan ja tuunaamaan sähköautoja. Mutta me massat siis tarvitsemme tätä kärkiryhmää, jonkunhan on aurattava latua?
Toiminnan tavoitteeksi on (luettu 28.1.) määritelty:
…saattaa kohtuuhintaisia ja toimivia sähköautoja kaikkien halukkaiden saataville sekä edistää samalla merkittävästi sähköautojen tuloa liikenteeseen.

Tämä on juuri se ainoa oikea tavoite, josta olen “massan edustajana” samaa mieltä.

Hankkeen toteutustavasta on todettu seuraavaa:

  • Selvitetään minkälaiselle sähköautolle löytyy eniten kannatusta (korimalli, ominaisuudet jne.).
  • Haetaan suosituimmalle autotyypille vähintään 500 ostajaehdokasta.
  • Toimitaan ostajien edustajana ja toteutetaan autojen hankinta ryhmäostona.

Tässä alan jo huomata selvästi kyseessä olevan kärkiryhmä, sillä 500 vaikuttaa aika pieneltä määrältä. Lisäksi auto voi olla:

  • suomalaisten sähköauto-osaajien polttomoottoriversiosta muuntama
  • start-up sähköautovalmistajien toimittama (esim. Think, Cleannova)
  • suurten autonvalmistajien toimittama

Tämä kuitenkin luo minuun toivoa: voisiko hankkeen kautta saada tilattua suurilta autonvalmistajilta valmiita sähköautoja? Ja minä saisin himoitsemani Mitsubishin iMiEV:n?

Kuitenkin pian lähtökohdaksi tarkennetaan konversio eli polttomoottoriauton muuntaminen omana käsityönä sähköautoksi. Tämä viimeistään lyö lukkoon sen, että hankkeen keskeinen anti tulee näin massan edustajan näkökulmasta olemaan sähköautojen PR-työ. Ei se huono tavoite ole. Omasta näkökulmastani kuitenkin sähköautoja saataisiin huomattavasti nopeammin maanteille, jos niitä alettaisiin tuomaan Suomeen suurten valmistajien toimesta heti kun ne saapuvat Euroopan markkinoille. Voisiko kyseinen yhteisö tarkentaa toimintatapaansa myös tämän lähestymistavan suuntaan? Voisiko se kerätä adressia tms. autonvalmistajille, jolla osoitettaisiin kysynnän olemassaolo? Vaikka Suomi onkin pieni markkina autonvalmistajan näkökulmasta niin voisiko meidät lanseerata “first adopter” kansakuntana ja siten houkutella käyttämään Suomea testikenttänä? Eivätkös Castells ja kumppanit aikanaan jotain sen suuntaista todenneet, kun suomalaiset olivat nopeita Nokian kännykän käyttöönottajia?