EMS09: Electric Motorshow Messut 2009 osa1

Taas on ehtinyt vettä virrata Tammerkoskessa ja sähköautoista unelmoivan blogissa on ollut hiljaista. No unelmat elävät yhä, olkoonkin että edelleen niiden toteutuminen on n. 2-3 vuoden päässä. Sähköauton kyllä saa jos pystyy maksamaan ylimääräistä ja tyytymään rajoittuneeseen ajokapasiteettiin. Eli homma on yhä luokassa “herrojen huvit”.

Kantavuutta unelmien toteutumiselle kuitenkin tuo isojen autonvalmistajien loppuvuonna tarjoilemat sähköauto-uutiset. Sähköauto löytyy nyt kutakuinkin kaikkien valmistajien suunnitelmista ja suunnitelmien lisäksi on niiden taakse lyöty sopivasti massia (esim. 125 milj.€, 1,6  miljardia$). Eli kun rahaa on laitettu hommaan kiinni, niin jotain tulostakin valmistajat odottavat saavansa: autoja myyntiin.

Linjaan jatkossa oman sähköautolistani entistä tiukemmin autoihin, jotka todella ovat tulossa Suomeen. Maailmanlaajuisesti suunnitteilla olevien sähköautomallien määrän ollessa nyt todella suuri, alkaa näiden arvuuttelu ja seuraaminen käydä työlääksi. Tämän lisäksi tällaisia listoja löytyy jo muualtakin netistä, esim. Plug In America -järjestön jatkuvasti päivittyvää listausta suosittelen lämpimästi.

Mutta asiaan, eli viimeviikkoiseen Pixoi:n Helsingissä järjestämiin Electric Motor Show-sähköautomessuihin.

PodPuhe: eCorolla spesiaali-podcast

Podcastit.tv -osoitteessa podcastina julkaistu Janin ja Jeminan PodPuhe puheohjelma kävi tutustumassa Sähköautot -Nyt! hankkeeseen eCorollan syntysijoilla. Tuloksena oheinen haastattelu:

Kävimme katsomassa eHallilla Hikiällä, kun eCorolla -sähköautoa rakennettiin. Nyt asetellaan mootoria ja vaihdetta autoon.

Tällä kertaa ohjelmassa:
-Haastattelimme Jukka Järvistä “sähköautot -nyt!” ja “eCorolla” -projektista.
-Puhetta sähköauto tekniikasta.
-Sähköauton markkinanäkymät.

Suora linkki podcastiin: Podpuhe eCorolla spesiaali

eCorollan ensiesittely Norjan Stavangerissa 13-16.5.

eCorolla tekee parhaillaan matkaa trailerin päällä, kohteena Norjan Stavanger ja sähköajoneuvojen kansainväliset EVS24-messut 13-16.5. Näin kertoi juuri Sähköautot -Nyt! hankkeen kuukausikirje. Tapahtuman avittamana on eCorolla edistyminen nopeutunut, nyt pitäisi kaikki kriittiset kilkkeet vihdoin olla saatavilla ja auton hienosäätö voidaan aloittaa (valitsevat mm. nappeja vaihteenvalitsimeksi ja soittoääniä autoon ks. oheinen video). Auto on nyt saanut myös lopulliset grafiikat peltiinsä.

Eli auton liikahtaminen oman voiman varassa on pienestä kiinni

eCorolla-sähköauto goes Big Brother

Sähköautot -Nyt! yhteisön eCorollan Big Brother tuotantokausi 1 on juuri käynnistynyt. EVX-firman Hikiän peltihallilla työstettävän eCorollan protoversion edistymistä voi seurata nyt täällä. Juuri nyt meneillään näyttäisi olevan moottoritilan tyhjennys.

Veto on rohkea, mutta tarpeellinen. Yllättävän paljon löytyy ihmisiä, jotka eivät usko asioita ennen kuin omin silmin ne näkevät. Minä olen osa tätä ihmismassaa, joten ratkaisu parantaa minun silmissäni hankkeen uskottavuutta oikein roimasti. Tämä ratkaisu sopii myös hankkeen avoimuus-ideologiaan.

Onko odotettavissa Nelosen American Chopper tyyppisiä työnääniä tyylillä: “V#%”u s#¤&%na p¤#!!le missä se hylsyavain on?” tai Paul Teutul Seniorin tapaisia kiukkukohtauksia: “Nyt koko ronkka kriisikokous, hallissa on liian likaista! Kaikki harjan varteen heti, nyt ei välitetä vaikka varsinainen työ menee yötöiksi!”. Noh, ääntä ei ainakaan kuvan lisäksi ole saatavissa. Ainakaan toistaiseksi. Ilmeisen järkevä ratkaisu?

Fortum rahoittaa eCorolla sähköauton prototyypin

Jo hetken aikaa hierottu sopimus on vihdoin nähnyt päivänvalon: Fortum rahoittaa Sähköautot -Nyt! hanketta 30 000 €. Tämä kattaa 1 kpl eCorollan prototyypin kulut, joten hanke saa uutta vauhtia. Alunperin Corolla valikoitui konversiokorivalinnaksi norjalaisen Elbilsalgin tarjouksesta rahoittaa proto, mutta tämä rahoituskuvio kaatui. Rahoitus kiertää Sähkoajoneuvoyhdistyksen kautta, koska vapaasti organisoitunut projekti ei sitä rekisteröitymättönä pysty suoraan ottamaan. Eli auto tulee SAY:n omistukseen ja sitä lainataan Fortumin käyttöön aina kysyttäessä. Tämän proton osalta voidaan unohtaa ajatus kerätä rahoitus protoa vuokraamalla eri ihmisille. Ehkä ihan hyväkin, koska se olisi ollut monimutkaisempi kuvio. Kaipa niitä testiajoja sitten tarjoutuu jossain muussa yhteydessä.

Onko suomalaisten sähköauton ostovalmius yhtä kuin ympäristötekovalmius?

Fortum teetti oheisen kyselytutkimuksen suomalaisten sähköautoihin liittyvistä uskomuksista ja tiedoista. Tähän viitattiin ohimennen huomattavasti merkittävämmän Vantaa-Fortum sähköautojen latausinfran rakentamisuutisen ohessa, joten en huomannut oikein kunnolla siihen tarttua. Kunnes se tuli uudestaan vastaan.

Syys-lokakuussa tehtyyn kyselyyn osallistui 1266 vastaajaa, joka on edustava otos suomalaisista. Keskeisin havainto oli, että 75 % vastaajista “on sitä mieltä, että sähköautoilulla voidaan vaikuttaa päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.” Tämä on minusta suhteellisen korkea prosenttiluku, ottaen huomioon kuinka vähän sähköautoista on tietoa ollut saatavilla. Puhumattakaan, että muutamaa kymmentä Sähköautot -Nyt! hankkeen aktiivia lukuunottamatta suomalaisilla ei ole mitään käytännön kokemusta sähköautoista. Lisätietoakin sähköautoista ihmiset tuntuivat janoavan, kun n. kolmannes vastaajista koki saavansa tarpeeksi tietoa sähköautoista. Erityisesti tietoa kaivattiin hintakehityksestä, hinta/hyöty-suhteesta ja “kaikesta mahdollisesta” l. perustietoja uupuu. Oheisen kuvan mukaista tiedottamista sähköautoista siis kaivataan, eikä ihan heti tule mieleen mikä taho tästä huolehtisi. Ellei se sitten ole Sähköautot -Nyt! yhteisö, mutta eCorollan luomispaineet ajanevat tällaisten tarpeiden tyydyttämisen edelle. Silti myöhemmin ko. hanketta vuosien perästä arvioitaessa sen keskeiseksi ansioksi voi nousta sen kyky kasvattaa ihmisiä sähköautoiluun. eCorollan kehittäminen on hyvä kehikko, mutta valtaosalle sähköauton hankkijoista ovat sähköautoiluun liittyvät käytännön kysymykset (mm. hinta, ajokapasiteetti eri olosuhteissa) eCorollan rakentamiseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia kiintoisampia.

Lue lisää –>

Fortum aloittaa Suomen pikalatausinfran rakentamisen Espoosta

Fortum laittoi pari viikkoa sitten oheisen teaserin jakoon. En heti tarttunut koukkuun ja rynnännyt asiasta kirjoittamaan. Mutta nyt kirjoitan kun on jotain oikeaa tietoakin tullut saataville. Ihan ensimmäisenä, suuntaa siis Ylen nettiuutisiin ja lue koko uutinen.

Luitko uutisen? Vieläkö istut tuolillasi? Lue lisää –>

Sähköauton aeromodaus-oppitunti General Motorsin malliin

General Motors on kiihdyttänyt Volt-hybridiautonsa valmistusprosessia, jonka suunnitteluvaihe lähenee loppuaan. Lopullinen ulkonäkö pitäisi olla tiedossa jo ensi kuussa, joten GM on julkaissut muutamia kuvia autosta. Nämä toimivat myös hyvänä oppituntina kuinka pienin aerodynaamisin muutoksin saadaan puristettua lisäkilometrejä ajettaessa sähkömoodilla. Kuten jo olen huomannut, niin nimenomaan aeromodauksella voidaan helpottaa sähköautoja pahiten puristavaa ongelmaa: ajoa moottoritienopeuksilla. Lue lisää, katso kuvat ja video –>

Sähköautorintamalla ei mitään uutta

Kesällä ei näköjään kerry kovinkaan paljon kirjoitettavaa sähköautoilusta. Mitään vakavasti otettavia uusia sähköautomalleja ei ole välittömässä näköpiirissä, eikä myöskään mitään uutta kerrottavaa jo tiedossa olevista sähköautolistan malleista. Kaikenlaista muka-uutista on silti kertynyt meiltä ja muualta. Nauraisin, jos ei itkettäisi. Lue lisää –>

Mitsubishi i-EV putosi sähköautolistalta

Mitsubishin i-EV (entinen MiEV) oli pitkään suosikkini ensimmäiseksi sähköautokseni. Etuina sillä on, että se tulee olemaan ensimmäinen massatuotettu sähköauto, kohtuuhintainen, 4-ovinen, moottoritiekykyinen… mutta: se ei pysty todelliseen 150 km miminiajokapasiteettiin. Tämä varmistui hissuksiin, auton hiipiessä lähemmäksi tuotantovaihettaan. Toisaalta minua harhautti japanilaisten inhottava tapa mitata ajokapasiteettia sähköautolle turhan suosiollisella tavalla: kaunistellen. Tämänhetkiset sähköautot häviävät polttomoottoriselle vain ajokapasiteetissa, erityisesti ajettaessa moottoritienopeuksilla ja sähkölaitteet päällä. Kaupunkiajossa taas ei ole ongelmia pärjätä vertailussa: tätä epäsuhtaa tasoitetaan mitä ihmeellisimmillä tavoilla mitata ajokapasiteetti.

Tästä huolimatta Mitsun i-EV on varmasti hieno ja ennen kaikkea tärkeä avaus sähköautomarkkinoille: vihdoinkin sähköautoja voi nähdä tien päällä autonäyttelyiden sijaan. Eikä se ole huono vaihtoehto sähköautoksi; se vain ei sovi minun tarpeisiini. Monelle muulle se on varmasti hyvä vaihtoehto. Jotain toivoa Mitsulla vielä on omallakin kohdallani, jos vain saavat aikaiseksi siitä mallin jossa on 20 kWh-tehoinen akusto. Aiemmassa prototyypissä tämä vaihtoehto jo oli…

Nyt siis sähköautolistan piikkipaikan otti Sähköautot -Nyt! hankkeen eCorolla, jonka farmarimallin tarjoamaan lisätilaan pitäisi pystyä asentamaan riittävästi akkuja 150 km+ todellisen ajokapasiteetin saavuttamiseksi. eCorollan kynnyskysymys tosin kuuluu näin: “Mihin hintaan?”

Kuka konvertoisi ePorchen -suomalaisen vastineen Tesla Roadsterille?

Tuossa aiemmin kommentoin Sähköautot -Nyt! kyselyssä kohtaa, jolla selvitetään mille automallille konversio haluttaisiin tehtävän. Kritisoin, että ihmiset suosivat itselleen tutuimpia malleja ts. niitä joita on jo paljon liikenteessä. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen suhteen, mikä olisi kaikista sopivin automalli konversiolle: kevein, aerodynaamisin ja halvin. Kevyt ja aerodynaaminen auto on synonyymi urheiluautolle, urheiluauto ei kuitenkaan ole synonyymi halvalle autolle. Vai olisiko sittenkin? Konversioon valittavien automallienhan tulisi joka tapauksessa olla hieman vanhempia, jotta perusrungon hinta laskisi. Mistähän siis saisi halvalla ja paljon vanhoja urheiluautoja?

No Saksasta tietenkin! Siellä paikalliset haittaverot purevat erityisen kovaa juuri suuripäästöisiin vanhoihin urheiluautomalleihin. Mikähän olisi Saksassa yleisin urheiluauto? Ei mutta sehän on Porche! Tuo jokaisen keski-ikäistyvän menetettyä nuoruutta haaveilevan miehen unelma. Pikainen käytettyjen saksalaisten autojen nettihaku paljastaa, että Porche-mallit 924, 928 (kuvassa oikealla ja alla), 944 ja 968 liikkuvat 3 000-10 000 € hujakoilla. Mahtavaa, etenkin kun konvertoitaviksi Suomeen tuotavista autoista ei tarvitse maksaa veroa. Tästä pitää huolen aikanaan Elcat:n ym. sähköaujen kehittämistarpeeseen laadittu poikkeus laissa. ePorchessa on sikälikin järkeä, että se on urheiluautoja rakastavien suomalaisten oljenkorsi: verotuksesta johtuen harvalla tulee olemaan varaa omistaa polttomoottorista ja suuri-emissioista urheiluautoa. ePorche olisi parempi sijoituskohde myös sähköisestä urheiluautosta unelmoivalle netin rahastuskeinoilla rikastumista kokeilevalle. Lue lisää–>

Tapoja maksimoida ja selviytyä sähköauton ajokapasiteetin kanssa

Kukin asettaa itsellensä tietyt raamit, millaiset ominaisuudet sähköauton tulisi omata. Tämän blogin yhtenä tarkoituksena on ollut auttaa selventämään omaa käsitystäni omista tarpeistani ja millainen sähköauto ne täyttäisi. Ja siinä sivussa avustaa itseni lisäksi myös satunnaisia lukijoita ymmärtämään mitä elämä sähköautojen maailmassa tulee olemaan.

Koska olen huomannut että parhaimmassakin tapauksessa näköpiirissä olevat sähköautomallit jäävät niukin naukin niille asettamistani raameista -erityisesti ajokapasiteettikysymyksen (150 km, 120 km/h ajossa) osalta, niin listaan tähän muutamia keinoja millä ajokapasiteettia voi kasvattaa. Siis joko omakätisesti tai sähköautojen valmistajien toimesta. Tässä vaiheessa tarkkailen siis jälkimmäistä.

Toki jo nyt on Sähköautot -Nyt! hankkeen toimesta tiedossa ominaisuuksiltaan riittävä malli, mutta sen hinta ei ole itselleni kohtuullisena pitämäni ~20 000 €. Ohessa siis keinoja maksimoida ajokapasiteettia tuunaamalla ja käyttötavoilla. Lue alta lisää –>

Fortum rakentaa pikalatausinfraa -mutta ei Suomeen: osa 2

Uutinen Fortumin aikeista rakentaa sähköautoinfraa Tukholmaan hmm… Helsingin sijaan, kulki kuukaudessa maailman ympäri, käväisi allekirjoittaneen blogissa ja saavutti vihdoin Yle Uutiset. No parempi myöhään kun ei milloinkaan, mutta eipä näytä Suomen virallisessa mediassa sähköautoilu helposti ylittävän uutiskynnystä. Eipä tarvitse myöskään ihmetellä miksi suomalaisten sähköauto-tietoisuus jää reilusti jälkeen muista pohjoismaista. Sitä kauempana ollaan myös sähköautoilun edistymisestä: ei tietoisuutta, ei poliittista tahtotilaa jne jne., mutta asiaan.

Tässä vaiheessa uudelleen käsiteltynä asiaan ei tule paljoa uutta, muuta kuin että käsien heiluttelu jatkuu. Tällä erää Fortum pesee käsiään ja viittaa hallituksen suuntaan, miksei infran rakentaminen kotimaassa etene. Lisäkerroksena missattuihin mahdollisuuksiin voi lisätä nyt valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon 2008, joka laskettelee kuutisenkymmentä sivua liiba-laabaa mainitsemattakaan sähköautoilua ilmaston pelastuskeinona. No pohjatyö tälle episodille tehtiin jo 2005…

Esittämäni kysymys pysyy siis samana, kukahan oikeasti tekisi jotain? Virallisten tahojen jatkaessa suhmurointia “Sähköautot -Nyt!” tulee ja korjaa potin? Jatkan siis toivomista, että hanke täyttää tyhjiön. Oman aikansa se tulee viemään, mitä nyt voi odottaa kun pelikentällä on Suomen hallinnon kokoinen aukko…

Uusi-Seelanti ei profiloidu sähköautomarkkinaksi -luvassa pitkä odotus

New Zealand Heraldin uutisen mukaan Uusi-Seelanti ei hallinnon hyvästä yrityksestä huolimatta nouse autonvalmistajien sähköautomarkkinalistauksessa korkealle. Valtio-omisteinen sähköyhtiö yritti saada testiautoja valmistajilta käyttöönsä -luultavimmin Mitsubishilta, mutta epäonnistui. Sähköautoilulla on siis Uudessa-Seelannissa myös hallinnon tuki. Ihmisten tietoisuuskin sähköautoista on siellä kovalla tasolla, joten siinäkin mielessä asioiden olisi pitänyt olla hyvin: ihmiset todella haluavat sähköautoja. Lehti päätyy johtopäätökseen, että sähköautot saapuvat kuitenkin maahan myöhään verrattuna muihin maihin. Lue lisää –>

Ajoskenaariot: sähköauton ajotarpeet esiin

Jotenkin olisi tarpeen havainnollistaa, millaiseksi sähköautoilu konkreetisti muotoutuu. Soveltuuko sähköauto alkuvaiheessaan kaikkiin ajotarpeisiin vai soveltuuko se yhtään mihinkään? Tämä kytkeytyy ennenkaikkea sähköauton ajokapasiteetin riittävyyteen, joka on rajoittunut ensimmäisissä markkinoille tulevissa sähköautomalleissa. Syynä tähän on Litium-akkujen pienistä valmistuseristä johtuva suhteellisen korkea hinta. Ja mitä enemmän ajokasiteettia, sitä isompi akku ja auton hinta. Esim. Sähköautot -Nyt! tulee tarjoamaan 150-300 km akustovaihtoehtoja, tosin tilannetekijävarauksella.

Tärkeää on myös muistaa, että vaikka autoja mahdollisesti voisikin pikalatailla niin sitä ei suositella tehtävän jatkuvasti. Näin meille kertoo Sähköautot -Nyt! sivusto, joskaan tarkkaa syytä tähän se ei kerro tai kuinka usein sitten on turvallista pikaladata. Ensimmäisenä Suomeen tuleva pikalatausinfrastruktuuri tulee ABC-asemille, joilla voi pikaladata 1-3 tunnissa “150-300 km” akut täysiksi. Käytän nyt tätä tietoa näissä skenaarioissa. Lue lisää alta –>

Sähköautot -Nyt! aateloitiin Suomen sähköautoilun lippulaivaksi

Se mikä nykyisessä nopeassa Intterweb-tiedonvälityksessä on hienoa, on se että se on… nopeaa. Sähköautot -Nyt! -hanke on pyörinyt aktiivisesti vasta muutaman kuukauden ja jo nyt se on huomattu alan kansainvälisessä Ev World-laatulehdessä (Harkitsen lehden tilaamista), ks. linkki. Hanke edustaa nyt siis yksinään suomalaista sähköautoilua maailmalla. Valinta on osunut oikeaan, koska hanke on kerännyt taaksensa Suomen alan osaamisen. Toisekseen, ei Suomessa hankkeen lisäksi juuri muuta kuhinaa olekaan.

Nyt vain sopisi toivoa, että hanke saisi enemmän tukea myös Suomessa. Tulee olemaan tekniikan ihmemaaksi mielellään profiloituvalle maalle huonompi homma, jos hanke ei saa tarvitsemaansa tukea. Samoin näyttäisi huonolta tämänkaltaisena kansanliikkeenä ilmenevän suomalaisten ilmastotalkoohalukkuuden noteeraamatta jättämiminen. Yksi keskeinen syy hankkia sähköauto on juuri henkilökohtaisten hiilidioksidiemissioiden vähentäminen. Samaten toiveissa on, että hanke vastaa omaan huutoonsa ja täyttää itselleen ottamansa saappaat: suomalaisen sähköautoilun kehittyminen kun tulee tarvitsemaan muidenkin reunaehtojen täyttymistä kuin vain sähköautojen saatavuuden varmistamista.

Sähköautot -Nyt! foorumilta tietoa sähköautoilun reunaehdoista

Tarkensin hieman sähköautoilua tukevia reunaehtoja. Olen ruvennut nyt aktiivisemmin osallistumaan Sähköautot -Nyt! (entinen Sähköauto 2.0) -hankkeeseen. Lähinnä kyselemällä foorumilla asioita, joiden toivon jotenkin myös hanketta hyödyttävän. Rohkaistuin siis, vaikka olenkin lähinnä asioista kiinnostunut tuleva sähköauton ostaja.

Katsotaan pystynkö foorumin kautta saamaan tarkennusta. Ainakin lukemalla olen saanut, mutta katsotaan siis miten suoriin kysymyksiin saan vastauksia. Voihan olla, että vastauksia ei vielä apteekin hyllyltä löydy. Foorumilta löysin nyt pari kiperää sähköautojen yleisominaisuuksiin liittyvää reunaehtoa lisää, katsasta asia tarkemmin.

Suomen sähköautoilun edistymisen reunaehtoja

Koska Suomen sähköautoilu on markkinoille saapuvien mallien osalta etenemässä hyvin etenkin Sähköauto 2.0 -hankkeen toimesta, on sähköautoilun reunaehtojen pohtiminen nyt entistä tärkeämpää. Avaintekijä on tietenkin, että autoja on saatavilla ja se on nyt toteutumassa. Kyseessä ei tämän jälkeen ole sähköautoilua motivoivat, vaan ennemminkin sitä tukevat tekijät: infrastruktuurin tarve, sähköautojen kysynnän kehittyminen ja yhteiskunnan tuki.

Kokosin tällä haavaa näkemäni asiat oheiseen “Reunaehtoja“-sivuun. Tämäkin on päivittyvä listaus siinä missä Sähköautolistakin. Tällä hetkellä reunaehdot hahmottuvat sen mukaisesti, että ensimmäinen markkinoiden sähköautomalli on Sähköauto 2.0-hankkeen. Tilanteen kypsyessä hankkeen mallien ja muidenkin toimittajien lisääntyessä reunaehtoja voi tulla lisää tai osa voi ratketa. Listaus on erillinen sähköautolistasta, koska kyse ei suoranaisesti ole sähköautojen ominaisuuksista.

Sähköauto 2.0 Corolla EV (farmari)

Suomalainen Sähköauto 2.0-hanke etenee rivakkaan tahtiin ja ensimmäiset prototyyppi-mallit ovat valmisteilla. Ensimmäiset autot toimitetaan asiakkaille jo kuluvan vuoden 2008 aikana. Korimalliksi valikoitui Toyota Corolla, sillä norjalainen Enviro Elbilsalg kustantaa ko. mallista tehtävät prototyypit. Corolla ei kuitenkaan välttämättä ole ainoa korimalli, jota hanke tulee konvertoimaan. Minulle sillä ei olisi väliä vaikka hanke vain Corollaa konvertoisikin, kunhan hinta on sopiva. Jotkut hankkeen asiakkaat kuitenkin halunnevat näyttävämpiin koreihin tehdyt autot (Golf, BMW?), joten tarjontaa pitää olla. Toisaalta jos löytyy Corollaakin halvempi korivaihtoehto (mm. Skoda Octaviaa oli joku sivuilla ehdottanut) niin siitähän olen taas minä välittömästi kiinnostunut. Hinnasta ei vielä ole muuta tietoa kuin mitä kyselyssä ohimennen mainittu 25-27 000 € 150 km ajomatkaiselle sähköautolle. Edelleen toivon saataville tulevan mallin, joka olisi 20 000 € maastossa tai mielellään se alle. Lue lisää alta –>

i MiEV voidaan nähdä Suomen maanteillä jo kuluvana vuonna 2008?

Tämä voisi siis olla mahdollista. Riippuen ovatko oikeat tahot asiasta hereillä, tarpeeksi hyvin informoituja ja tarttuvat toimeen.

Treehugger raportoi Mitsun tarkentaneen i MiEV:a koskevia strategioitaan. Oheisesta kuvasta voi nähdä, että auton tuominen Eurooppaan testattavaksi voisi olla mahdollista vielä tämän vuoden aikana. Testaaminen tapahtuisi mitä ilmeisimmin yhteistyössä paikallisten sähköyhtiöiden kanssa. Nyt olisi jollakulla nohevalla kansalaisvaikuttajalla hyvä sauma (Sähköautot.fi?) lobata asiaa energiayhtiöiden suuntaan, joissa Suomella on omistusosuuksia. Kyseinen taho pääsisi samalla yhteiskunnan näköalapaikalle (ellei siellä jo ole). Sinne hakeutuminen olisi mielekästä sähköautojen verohelpotusten ym. muiden tukien ajamisen kannalta.

Tämä olisi signaali ko. autonvalmistajalle paikallisen sähköautomarkkinamme kypsyneisyydestä ja parantaisi mahdollisuutta saada autoa tänne eurooppalaisten etunenässä. Jukka painotti meillä olevan jo tarvittava sähköautojen latausinfra pystyssä: lämmitystolppina. Tälläkin voisi Suomen erityislaatuisuutta korostaa. Samalla voisi lykätä vaikkapa pöydänkulmalta hankkeen kyselytuloksia, jolla voi osoittaa ihmisten olevan hyvin valmistautuneita sähköauto-ostoksille. Ja loppukaneettina lyödä puukkoa kylkiluiden väliin, että jos autoja ei kuulu niin täällä ollaan itsekin niitä jo tekemässä…

Katseeni kääntyy näköjään aina Sähköauto 2.0 hankkeen ihmisiin, mutta miksipä ei? Se on mielestäni ainoa uskottava kokoelma alan asiantuntijoita Suomessa, joka pyrkii edistämään sähköautojen saapumista Suomeen.

Analyysi Sähköautot.fi-kyselystä ja ehdotuksia asian edistämiseksi

Olen varautuneen toiveikas Sähköauto 2.0 -hankkeen sähköauton tuottamis-strategian suhteen (konversio). Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti valmiit konversioautot pystytään toimittamaan ja mihin hintaan. Monelle ko. auto voi olla ainoa (myös minulle) -varsinkin jos hankintahinta nousee, joten auton ominaisuuksilla pitää pärjätä. Raja täytyy siis vain vetää johonkin, sillä muuten ollaan noidankehässä jossa hintaa lisäämällä saadaan lisää ominaisuuksia. Ominaisuuksista kriittisimpänä pidän tällä hetkellä kuitenkin auton ajomatkaa per lataus.

Vertailukohta on tällä hetkellä viimeistään 2010 Euroopan markkinoille ja ~17 000 € hintaan saapuva Mitsubishi i MiEV. Siis hyvä aikamääre hankkeen autoille olisi viimeistään 2010 ja alle 20 000 € hintaan. Sähköauto 2.0 -hankkeen kyselyssä ei viitattu esim. mahdollisuuteen tilata jonkin autonvalmistajan sähköautoa Suomeen yhteisöltä kerätyin ostositoumuksin. Vaikka mielestäni tämä olisi nopeampi keino saada suuria määriä sähköautoja Suomeen, on tämä vaihtoehto entistä selvemmin jäämässä hankkeesta. Tai ehkä sen mahdollisuus voi tulla myöhemmin tai jonkun toisen toimesta. Mene ja tiedä.

Näiltä osin siis hankkeen strategia näkyy kyselystä, mutta muuten kysely muotoineen antaa mahdollisuuksia tehdä siitä tulkintoja. Liikkumavaraa vielä on, paljonkin. Joihinkin kysymyksiin on odotettavissa vastauksia laidasta laitaan, sen mukaan kuinka paljon vastaajat tietävät sähköautoista ja niiden edullisesta valmistamisesta. Näiden osalta asiat jäävät kyselystä huolimatta siis yhteisön veturinkuljettajien ratkaistaviksi. Koitan kuitenkin hieman valottaa tässä, miksi asia näin on ja mitä karikoita näen johtoroikalla olevan väistettävänä.

Ohessa kyselyn eri osioista tekemiäni havaintoja, ne näyttivät samansuuntaisilta kuin hankkeen julkaisemat kyselystä julkaistut väliaikatiedot. Lue tarkemmin painamalla –>

Sähköauto 2.0 -hanke selvittää sähköautotoiveet

Sähköauto 2.0 -hanke etenee verkkokyselyn muodossa, jolla selvitetään sähköautotoiveita.

Saatujen vastausten pohjalta hankkeen toimintatapa tarkentuu, mutta nähtäväksi jää voisiko se liikahtaa ehdottamaani suuntaan. Kyselyn muoto kuitenkin viittaa yhä voimakkaammin kyseessä olevan konversio-hanke. Konversio-strategialla hankkeen haaste on astetta kovempi sen joutuessa kilpailemaan minun tallipaikastani viimeistään 2010 Euroopan markkinoille saapuvan Mitsun i MiEV:n kanssa. Mutta milloinkas suomalainen olisi haasteita säikkynyt? Valitulla strategialla paljon riippuu siitä kuinka ripeästi hanke etenee.

Kehotan siis tämän blogin satunnaista lukijaa vastaamaan kyselyyn nopeasti: http://www.sahkoautot.fi/kysely Mitä nopeammin riittävästi vastauksia on kasassa, sitä nopeammin hanke pystyy tekemään linjauksia. Hankkeen sähköauton ominaisuudet täsmentyvät kyselyn perusteella, joten nyt on sähköautosta kiinnostuneiden syytä vastata. Etten turhaan vaikuttaisi kyselyn vastaajiin, niin pidättäydyn toistaiseksi julkaisemasta tarkempaa analyysiani kyselystä.

Odottelen vielä myös hankkeen tarkempia julkistettuja aikatauluja ja käytännön ratkaisuja, jotta voisin selvittää miten Sähköauto 2.0 -hanke sijoittuu sähköautolistalleni ts. kuinka todennäköisesti hankkeen sähköauto päätyy talliini.

Sähköauto 2.0 -hanke

Ilokseni huomasin, että kun metsään huutaa niin sehän vastaa. Nimittäin Santeri vihjaisi minulle juuri kasatusta suomalaisesta sähköauto-harrastajien yhteisöstä. Siellä innostus näyttäisi olevan ehkäpä omaanikin korkeammalla tasolla. Erinomaista!

Pidän tärkeänä tällaisia hankkeita, joilla on potentiaalia kerätä julkisuutta ja siten nostaa yleisön kiinnostusta sähköautoihin. Siis luoda niille markkinat. Näen tärkeänä, että sähköauto saapuisi suurien massojen ulottuville. Myös siitä itsekkäästä syystä, että lukeudun tähän massaan. Vaikka niin haluaisinkin, en kuulu siihen kärkiryhmään joka rupeaa rakentamaan ja tuunaamaan sähköautoja. Mutta me massat siis tarvitsemme tätä kärkiryhmää, jonkunhan on aurattava latua?

Toiminnan tavoitteeksi on (luettu 28.1.) määritelty:

…saattaa kohtuuhintaisia ja toimivia sähköautoja kaikkien halukkaiden saataville sekä edistää samalla merkittävästi sähköautojen tuloa liikenteeseen.

Tämä on juuri se ainoa oikea tavoite, josta olen “massan edustajana” samaa mieltä.

Hankkeen toteutustavasta on todettu seuraavaa:

• Selvitetään minkälaiselle sähköautolle löytyy eniten kannatusta (korimalli, ominaisuudet jne.).
• Haetaan suosituimmalle autotyypille vähintään 500 ostajaehdokasta.
• Toimitaan ostajien edustajana ja toteutetaan autojen hankinta ryhmäostona.

Tässä alan jo huomata selvästi kyseessä olevan kärkiryhmä, sillä 500 vaikuttaa aika pieneltä määrältä. Lisäksi auto voi olla:

• suomalaisten sähköauto-osaajien polttomoottoriversiosta muuntama
• start-up sähköautovalmistajien toimittama (esim. Think, Cleannova)
• suurten autonvalmistajien toimittama

Tämä kuitenkin luo minuun toivoa: voisiko hankkeen kautta saada tilattua suurilta autonvalmistajilta valmiita sähköautoja? Ja minä saisin himoitsemani Mitsubishin iMiEV:n?

Kuitenkin pian lähtökohdaksi tarkennetaan konversio eli polttomoottoriauton muuntaminen omana käsityönä sähköautoksi. Tämä viimeistään lyö lukkoon sen, että hankkeen keskeinen anti tulee näin massan edustajan näkökulmasta olemaan sähköautojen PR-työ. Ei se huono tavoite ole. Omasta näkökulmastani kuitenkin sähköautoja saataisiin huomattavasti nopeammin maanteille, jos niitä alettaisiin tuomaan Suomeen suurten valmistajien toimesta heti kun ne saapuvat Euroopan markkinoille. Voisiko kyseinen yhteisö tarkentaa toimintatapaansa myös tämän lähestymistavan suuntaan? Voisiko se kerätä adressia tms. autonvalmistajille, jolla osoitettaisiin kysynnän olemassaolo? Vaikka Suomi onkin pieni markkina autonvalmistajan näkökulmasta niin voisiko meidät lanseerata “first adopter” kansakuntana ja siten houkutella käyttämään Suomea testikenttänä? Eivätkös Castells ja kumppanit aikanaan jotain sen suuntaista todenneet, kun suomalaiset olivat nopeita Nokian kännykän käyttöönottajia?