Analyysi Sähköautot.fi-kyselystä ja ehdotuksia asian edistämiseksi

helmikuu 21, 2008


Olen varautuneen toiveikas Sähköauto 2.0 -hankkeen sähköauton tuottamis-strategian suhteen (konversio). Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti valmiit konversioautot pystytään toimittamaan ja mihin hintaan. Monelle ko. auto voi olla ainoa (myös minulle) -varsinkin jos hankintahinta nousee, joten auton ominaisuuksilla pitää pärjätä. Raja täytyy siis vain vetää johonkin, sillä muuten ollaan noidankehässä jossa hintaa lisäämällä saadaan lisää ominaisuuksia. Ominaisuuksista kriittisimpänä pidän tällä hetkellä kuitenkin auton ajomatkaa per lataus.

Vertailukohta on tällä hetkellä viimeistään 2010 Euroopan markkinoille ja ~17 000 € hintaan saapuva Mitsubishi i MiEV. Siis hyvä aikamääre hankkeen autoille olisi viimeistään 2010 ja alle 20 000 € hintaan. Sähköauto 2.0 -hankkeen kyselyssä ei viitattu esim. mahdollisuuteen tilata jonkin autonvalmistajan sähköautoa Suomeen yhteisöltä kerätyin ostositoumuksin. Vaikka mielestäni tämä olisi nopeampi keino saada suuria määriä sähköautoja Suomeen, on tämä vaihtoehto entistä selvemmin jäämässä hankkeesta. Tai ehkä sen mahdollisuus voi tulla myöhemmin tai jonkun toisen toimesta. Mene ja tiedä.

Näiltä osin siis hankkeen strategia näkyy kyselystä, mutta muuten kysely muotoineen antaa mahdollisuuksia tehdä siitä tulkintoja. Liikkumavaraa vielä on, paljonkin. Joihinkin kysymyksiin on odotettavissa vastauksia laidasta laitaan, sen mukaan kuinka paljon vastaajat tietävät sähköautoista ja niiden edullisesta valmistamisesta. Näiden osalta asiat jäävät kyselystä huolimatta siis yhteisön veturinkuljettajien ratkaistaviksi. Koitan kuitenkin hieman valottaa tässä, miksi asia näin on ja mitä karikoita näen johtoroikalla olevan väistettävänä.

Ohessa kyselyn eri osioista tekemiäni havaintoja, ne näyttivät samansuuntaisilta kuin hankkeen julkaisemat kyselystä julkaistut väliaikatiedot. Lue tarkemmin painamalla –>

Sähköauton mieluisin merkki ja malli

En tuijottaisi paljon tässä saatuihin tuloksiin, sillä autoilijoilla tuppaa olemaan fiilispohjaiset suosikkinsa. Etenkin jos suosikeiksi kertyy hintavia vaihtoehtoja niin suosittelen tekemään krittistä valintaa: suosikkimallin ominaisuuksiahan poistuu etenkin moottorin vaihdon myötä eiko vain? Tärkeää olisi saada konversioauton hinta alle tuon 20 000 €, joka on psykologinen raja. Siis ainakin minulle ja etenkin kuin ainoa tarjolla oleva vertailukohta on i MiEV:n hinta. Sähköauton hankinta on peruskuluttajan näkökulmasta rohkea, joten varovaisuus on viisautta. Korkeampi hinta lisää siis varovaisuutta.

Psykologisesta rajasta puheenollen: ei liene sattumaa, että myöskin konversiostrategialla liikkeellä oleva Spark EV asetti tavoitteekseen alle 20 000 $ sähköauton? Miltä osin Spark EV:n taktiikka eroaa Sähköauto 2.0 -hankkeesta? Pesäero pitäisi tehdä mielestäni hyvin nopeasti, huomioiden millaista negatiivista palautetta Spark EV on saanut vapaasti organisoidusta, huonosti johdetusta ja mahdollisesti myös rikollisesta (vaporware-huijaus?) hankkeestaan. Nyt eksyin jo kauaksi kyselystä, joten palataanpa asiaan.

Rungon ikä

Jälleen ratkaisevin asia on hinta. Kunhan rungon muotoilu vain näyttää jotenkin ”ajankohtaiselta” niin se riittää minulle. Fyysisestä iästä voi tinkiä. Mitä tuoreemman näköinen sähköauto niin sitä näyttävämpi käyntikortti se on myös sähköauto 2.0 -hankkeelle ja koko sähköautoilulle! Ja siitähän tässä on kaiketi etupäässä kyse? Tehdä pr-työtä sähköautoilun puolesta sen edistämiseksi ja yleistymiseksi?

Ajomatka ja -kapasiteetti

Tässä osiossa pitäisi juuri nyt riittää hankkeen vetäjillä selvitettävää, ennen kuin voidaan lyödä lukkoon valintoja osien ja rungon toimittajien suhteen. Onko huomioitu, että autoa voisi ”päivittää” myöhemmin asentamalla siihen halvempia ja tehokkaampia akkuja? Itse voisin hankkia pienempi-kapasiteettisen aluksi, jotta hankintahinnan saisi hilattua alas. Tämä tinkimisvara kertoo aika paljon omasta ostohalukkuudestani… Mutta vain siinä tilanteessa, että paperilla on jo olemassa suunnitelmat mahdollisuudesta päivittää esim. 6-12 kk päästä. Huomionarvoista on ettei sähköauton käyttökulujen alhaisuus vaikuta jos ei pysty tekemään hankintaa!!!

Onko ajomatka huomioitu säällä kuin säällä (siis auton stereot, sähkölämmitys tai ilmanvaihto päällä)? Ajomatkan tulisi mielestäni olla säästä huolimatta vähintään 150 km, 200 km ajomatkalla pärjäisi jo hyvin. 100 km riittäisi aluksi, jos saisin varmuudella auton pian päivitettyä 150-200 km ajomatkaiseksi. Huom! 100-150 km ajomatkaisessa vaihtoehdossa tulee heti panostaa pikalatauspaikkoihin, jotta ajo päivässä etelän ruuhka-Suomen ”metropolien” (Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä jne jne…) välillä mahdollistuu.

Entä mitä tapahtuu hyötysuhteelle ajettaessa eri olosuhteissa (lämmityslaitteet ym. sähkölaitteet päällä) ja eri nopeuksilla? Heitteleekö sähköauton hyötysuhde reippaasti? Mitäpä jos laskettaisiin km/€ (vrt. maili/gallona –> maili/$) ja tehtäisiin kuva, jossa polttomoottori- ja sähköauto saisivat omat kuvaajansa nopeuden funktiona? Vastaavan haluan tietenkin myös sähkönkulutuksesta ja ajomatkasta km/h funktiona. Nämä näyttivät kiinnostavan myös Carrizoa, koska siitä voi nopeasti sitten laskea paljonko auton käyttö tulee maksamaan. Jokin demo-auto hankkeelta oli jo tulossa, joten valokuvien ja ajotuntumasta kertovien juttujen lisäksi toivoisin siltä myös näitä tietoja.

Paljonko ajomatka siis tippuu ajettaessa moottoritiellä? Tämä voi osoittautua suureksi haitaksi käytettäessä sähköautoa muuhunkin kuin kaupunkiajoon. Moottoritiellä on tarkoitus ajaa nimenomaan pitkiä matkoja. Mieleen hiipii pelottava ajatus: voisiko tämä olla syy miksi rajoitetun maksiminopeuden NEV on useammalla valmistajalla tuotannossa ja sähköauto viipyy?

Sähköauton omistaminen

Yksityishenkilölle tärkeää on omistaa. Huonoja kokemuksia on EV1:n romuttamisesta sopimuksen päätyttyä.

Pikalatausasemat

Ajomatkan ollessa rajoittunut näitä asemia tarvitaan. Tosin sen mukaan enemmän mitä alempi ajomatka on. Latausasemiin sijoittaminen pitäisi olla sidottu sähköautonhankintaan ja siten, että tekemällä sijoituksen saa kaikki asemat käyttöönsä. Jotta asemiin sijoittaminen olisi kestävän kehittämisen pohjalla niin niiden pitäisi olla standardin mukaisia. Olisi aika typerää perustaa ko. asemia vain näille 500 konversioautolle, eikä myöhemmin tulevien autonvalmistajien sarjatuotettujen käyttöön? Vastavuoroisesti pitäisi päästä käyttämään myös myöhemmin tulevia latausasemia. Esmierkiksi Mitsubishi ja Subaru käyttävät jo yhteistä pikalataus-standardia ja asentelevat latausasema-infraa parhaillaan Japanissa.

Hankkeen toivoisi tekevän yhteydenottoja yksittäisiin bensa-asemiin/ketjuihin stategisissa paikoissa joille tarjotaan sähköauto 2.0 -hankkeen keräämä rahoitusapu latausaseman pystyttämiseen. Esim. Tampereella Tampere-Helsinki moottoritien alkupätkän Esso olisi minun näkökulmastani herkullinen, samoin Helsinkiä lähempänä oleva Linnatuuli.

Advertisements

5 vastausta to “Analyysi Sähköautot.fi-kyselystä ja ehdotuksia asian edistämiseksi”

  1. Ihan hyviä kommentteja.

    Tulin ihan tänne antamaan palautetta ja selvenystä, jottei ihan harhaan olla kuvitelmissa menossa.

    Sähköauto 2.0 projektin yksi syntymiseen johtanut seikka on epäusko siihen, että autoeollisuus oikeasti mitään sähköautoja olisi tuomassa markkinoille. Rajoitetusti ja suppealla valikoimalla… varmasti, mutta ei kaiken kansan käyttöön. Siihen ei monikaan sähköautoveteraani jaksa enää uskoa.

    Miksi näin olisi ? Uskon ainakin itse, että nykyinen autojen valmistus- ja huoltoinfrastruktuuri ei taivu sähkäautojen tekoon. Siitä ei vain irto tarpeeksi katteellista liiketoimintaa.

    Omakohtaisesti olen ihmetelly, miksi Citroen teki emämokan ja asensi sähköautoonsa näin kurjat hiilet. 10 tkm välein joutuu menemään merkkihuoltoon ja maksaa 300 euroa pelkistä hiilistä ! Tai vaihdan ne ite ja maksan 250 € pelkistä hiilistä.

    Miten Elcat sai oman moottorin hiilet kestämään 5-10 x tuon ? Uskon vahvasti, että Citikka teki tämän tarkoituksella. Tämä ja Ni-Cd akkujen vesittäminen tekvät sähköautosta kalliin käyttää.

    Jos moottori korvataan uudemmalla kestomagneettikoneella ja akusto Litiumilla… auto ei tarvitse juuri mitään huoltoa.

    Sähköauto 2.0 on luotu yhteisökonseptiksi, koska sitä ei kukaan voi kumota tai tappaa. Organisaatiota ei voi ostaa eikä hallita. Mallia on otettu Linux-ympyröistä.

    Kun ensimmäiset konseptiautot on tehty, ne dokumentoidaan tarkasti sivustolle ja kuka tahansa saa kopioida autojen tekniikkaa niin paljon kuin sielu sietää. Eikä maksa mitään.

    Suomessa on paljon osaavia insinöörejä ja autoalan ammattilaisia. Näistä resursseista voi nousta uusi Suomalainen autoteollisuus. Kuka vain yhteisön jäsen voi perustaa oman firman ja alkaa tuotannolistamaan konseptia. Ja jälleen : Ei maksa mitään.

    Yhteisöllä ei ole erillistä ”johtoryhmää”. Yhteisö on itsessään johtoryhmä. Toistaiseksi olemme tiiviisti keskustelleet myös sähköpostitse ja muutamia tapaamisiakin on järjestetty saunailtojen merkeissä. Siis ihan kaikki jutut ei vielä liiku sivustolla. Kaikki yhteisön jäsenet on kutsuttu näihin tapaamisiin jatkossakin.

    There is no such thing as free lunch. Vai onko sittenkin ?

    Yhteisön jäsenillä on jokaisella omat motiivinsa haveilla sähköautoista. Oli se vihreys, kustannussäästö tai tekno-friikkiys… aivan sama. Tähtäin on kuitenkin sama: Käytännöllinen sähköauto.

    Suomessa on maailmanmittakaavassa varsin kattava sähköautojen latausverkosto. Ifrastruktuurin rakentamiseen on uhrattu salaa miljoonia euroja ja tuhansia miestyövuosia. Näitä pisteitä on kaikessa hiljaisuudessa käytetty sähköautojen lataamiseen aivan öljyteollisuuden silmien alla. => Lämppärin tolpat.

    Pikalataus on mahdollista ja teknologiaa saa. Latausaseman voi ostaa itselleenkin autotalliin, jos siltä tuntuu.

    Projektin ideaan ei tarvitse uskoa, mutta ei kai itä vastaan tarvitse periaatteesta olla ? Miksi ”sähköautoilija” ei osallistuisi itsessään kehitystyöhön ? Voisiko se jotenkin olla haitaksi ??

  2. Kiitos kommenteista ja olen otettu, että kirjoitteluni on huomattu! Jos heitetyt huomiot auttavat edistämään hankkeen puuhamiesten ajattelua niin olen tyytyväinen. Vaikuttaisi kommentin perusteella, että olen suurinpiirtein ymmärtänyt hankkeen oikein.

    Uskon projektillanne olevan hyvätkin mahdollisuudet onnistua, sillä tiimi vaikuttaa osaavalta. Tätä on hyvä alleviivata lisää jo sivustolle ilmaantunein lyhyin biografioin: se tuo uskottavuutta. Samoin on hyvä välttää jo ajoissa vertailu hämäriksi osoittautuneisiin konversioprojekteihin. Tässä runsas ja avoin tiedottaminen on hyvästä.

    Hankkeeseen osallistuminen kiinnostaisi kovastikin, mutta asiantuntemus ja osaaminen eivät riitä. En omista insinööritaitoja, vaan pussillisen näkökulmia ja ideoita. Olen vain kuluttaja tulevilla sähköautomarkkinoilla.

    Edustan valveutunutta(?) suomalaista autonhankkijaryhmää, joka on valmis tinkimään auton suorituskyvystä jos se vain olisi ekologisempi. Tietyt raamit sen tosin tulee täyttää ja olen asettanut omani, mutta eivät ne mitään objektiivisia ole. Se auto joka ensinnä saapuu ja parhaiten nämä raamit täyttää päätyy ostokseksi. Eli jos hankkeenne auto ei minulle sovellu niin se varmasti soveltuu monelle muulle, ei siinä sen kummempaa. Tällä hetkellä tosin vaikuttaa lupaavalta, mutta ajoetäisyys ja hankintahinta tulevat olemaan minulle ratkaisevia tekijöitä.

    BTW vaikka Mitsubishin i MiEV:a on tullutkin toitotettua, niin viimeisimmät testitiedot eivät ole luvanneet hyvää mm. ajoetäisyyden osalta.

  3. Konversioauton ostohintahan vaikuttaa kohtuullisesti lopulliseen hintaan. Esim juuri Saksasta saa 2003 vuosimallista Corollaa 3-5 k€:n hintaan. Yksilöitä, joilla on ajettu reilusti ale 100 tkm löytyy.

    Toki. Se on käytetty auto, mutta koritekniikka on tunnettua näissä kansanautoissa. Korjaajia ja paikkaajia löytyy joka kylästä. Näiden autojen perusmakeenisiin ominaisuuksiinhan ei ole tarkoitus kajota.

    Voit mysö valita vain 50 km:n akuston, jos se riittää. Ja akuston voi myydä eteenpäin jollekin toiselle konvesion haavelijalle tai pitää vain varalla.

    Kaikin tavoin pyritään siihen, että jopa viikon koeajomahdollisuus voisi toetutua mahdollisille hankkijoille. Kuinka tämä tehdään… ?? ei vielä hajuakaan. Mutta ystävällinen ajatus on 🙂

    Auta ottamalla osaa yhteisön ponnisteluihin auton aikaansaamiseksi. Esitä hyviä teesejä, joihin joudutaan harmaata aivosolua rapsuttelemaan. Joku sen saman kysymyksen esittää kuitenkin joskus. Ehkä juuri tämä kysymys menee FAQiin ja se selventää 50 000 lukijan ajatuksia sivuilla vieraillessa.

    Vain jo keskustelemalla ja tekemällä tätä mainiota blogiasi.. teet arvokasta työtä. Kiitos !

  4. @Jukka: Löytyisipä vaan lisää kommentoijia tänne blogiin, jotka laittaisi minun aivosoluihin lisää kierroksia… no ehkä ajan kanssa, kun porukka aidosti kiinnostuu asiasta. Jatkan siis eteenpäin puskemista ja yleisön kasvattamista sähköautoiluun.

  5. T.Huotari said

    Yleisin päivittäinen ns.työmatka-autoilu pyörii alle 50 km. Kesämökkiläinen tarvitsee 200 km,eli kakkosautona aivan hyvin voisi olla sähköauto eikä se corollan runko ole ollenkaan hassumpi valinta olen melkein aina ajanut sellaisella ja on nykyäänkin -02 malli.Olen omistanut n.50v:n aikana jos jonkinlaista automerkkiä ja tähän corollaan seon loppujen lopuksi päättynyt =vähiten jarru ja runko-ongelmia. Hiacekin mulla oli 30 vuotta ja lähti ehyenä afriikkaan joten ostan sähköauton heti kun sen sääliseen hintaan saa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: