Jotenkin olisi tarpeen havainnollistaa, millaiseksi sähköautoilu konkreetisti muotoutuu. Soveltuuko sähköauto alkuvaiheessaan kaikkiin ajotarpeisiin vai soveltuuko se yhtään mihinkään? Tämä kytkeytyy ennenkaikkea sähköauton ajokapasiteetin riittävyyteen, joka on rajoittunut ensimmäisissä markkinoille tulevissa sähköautomalleissa. Syynä tähän on Litium-akkujen pienistä valmistuseristä johtuva suhteellisen korkea hinta. Ja mitä enemmän ajokasiteettia, sitä isompi akku ja auton hinta. Esim. Sähköautot -Nyt! tulee tarjoamaan 150-300 km akustovaihtoehtoja, tosin tilannetekijävarauksella.

Tärkeää on myös muistaa, että vaikka autoja mahdollisesti voisikin pikalatailla niin sitä ei suositella tehtävän jatkuvasti. Näin meille kertoo Sähköautot -Nyt! sivusto, joskaan tarkkaa syytä tähän se ei kerro tai kuinka usein sitten on turvallista pikaladata. Ensimmäisenä Suomeen tuleva pikalatausinfrastruktuuri tulee ABC-asemille, joilla voi pikaladata 1-3 tunnissa ”150-300 km” akut täysiksi. Käytän nyt tätä tietoa näissä skenaarioissa. Lue lisää alta –> Lue lisää…

Sähköinen moottorikelkka

maaliskuu 27, 2008


Tuossa aiemmin uhosin sähkömönkimisen ja sähkövesiskootteroinnin olevan tulevaisuuden juttu. Eipä tullut mieleen, että samanlainen tilaus olisi myös sähkömoottorikelkalle. Tai että sähkökelkkoja oltaisiin edes tekemässä, mutta ollaanhan niitä.

Ekokelkoille luodun tämän vuotisen kisan vienyt University of Wisconsin-Madisonin kehittelemä sähkökelkka kulki 17,2 mailia 20 mailia/h vauhdilla, siis n. 27 km matkan 32 km/h vauhdeilla. Tarkempaa tietoa kyseisestä kelkasta löytyy täältä.

Nopealla verkkohaulla ei löydy myytäviin tuotteisiin tähtääviä sähkökelkan valmistajia tai konversio-projekteja. Välitöntä kysyntää kuitenkin olisi varmasti ainakin suuremmissa luonnonpuistoissa. Seuraavana tulisivat turistikelkkailijat, joiden ei enää tarvitsisi potea huonoa omaatuntuntoa(?) luontoa häiritsevästä pärinästä. Hankalimmin tyydytettävä porukka lienee sitten kelkkojen ammattikäyttäjät: metsästäjät, metsänvalvojat, rajavartijat ja poromiehet. Näille kelkalla pitkää matkaa heittäville välineet tulisivat saataville vasta kun akkujen ja kelkkojen optimointi on saatu hiottua kuntoon alemman vaatimustason omaavia peruskuluttajia koemarsuina käyttäen.


Sähköautonvalmistajat ovat ikävä kyllä huomaamassa sen, minkä jo sähköautosta unelmoiva tietää: Suomi EI OLE sähköautoystävällinen maa. Tesla on katsastamassa EU-alueen markkinoita, minne ensimmäisenä voisi tuoda Tesla Roadsteria myyntiin. Pohjoismaat -Norja, Ruotsi ja Tanska mainitaan hyvin sähköautoiluun kypsyneinä maina. Tesla ei Suomea tähän listaan sisällytä. Eikä se ole ihme, kun Fortumkaan ei ensisijaisesti tee kehitystyötä kotimaassaan.  Jos tämä on oireellista sähköautonvalmistajien piirissä niin ei kyllä hyvä heilu: saatamme joutua odottelemaan sähköautoherkkuja vielä vuosia niiden Eurooppaan saapumisen jälkeen. En siis ole vain puhaltanut kuumaa ilmaa korostaessani suomalaisen sähköautoilun edistymisen edellyttävän tämän hetkistä laajempaa tukea ja kehitystyötä, joiden kautta Suomi näyttäytyisi sähköautonvalmistajille vetovoimaisena maana.

Sähköauton etuja en ole kummemmin jaksanut rummuttaa, sillä ne ovat hyvin selvillä ja tästä on myös hyvin tietoa saatavilla. Aiheesta voi lukea myös kirjoja tai katsoa elokuvia. Kuitenkin avainhenkilöiden aktiivinen sokeus sapettaa, erityisesti mitä tulee ilmastotalkoisiin. Vuotoksen allasta ynnä muita mätäkuun juttuja markkinoidaan nyt vaihteeksi ilmastokysymyksellä ja happea hukataan kyseisten asioiden käsittelyyn. Motiivit ovat edelleen jossain aivan muualla kuin itse asiassa. Suomen ilmastotalkoot olisi nopeasti ratkaistu (ja halvalla), jos tieliikenteen hiilidioksidiemissioita onnistuttaisiin nollapäästöisellä sähköautoilulla karsimaan. Ilmastomuutos.org -sivustolla on mainittu Suomen tieliikenteen kattavan maamme hiilidioksidipäästöistä yli 90 %. Sivusto listaa mm. yhdyskuntasuunnittelun ja liikenteen vähentämisen tärkeimmiksi keinoiksi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Miksi ei samantien yritetä ratkoa muita ikuisuuskysymyksiä, kuten miten lopettaa kaikki maailman sodat? Nehän ovat myös massiivisia hiilidioksiemission lähteitä. Eikä mainintaa sähköautoilusta, joka olisi realistinen ja nopea ratkaisu. Jopa kaukana tulevaisuudessa oleva vetyautoilu saa sivustolla huomiota.

Vielä lopuksi oheinen VTT:n kuva (klikkaa kuvaa, aukeaa ikkunaan). Jos siis mennään näillä edellä mainituilla strategisilla ratkaisuilla VTT ei näe vuoteen 2025 mennessä merkittäviä vähennyksiä liikenteen hiilidioksidipäästöissä. Kukin voi itse arvuutella mihin suuntaan käyrä kaartuisi jos tieliikenteessä alkaisi nollapäästöinen sähköautoilu lisääntyä….


Se mikä nykyisessä nopeassa Intterweb-tiedonvälityksessä on hienoa, on se että se on… nopeaa. Sähköautot -Nyt! -hanke on pyörinyt aktiivisesti vasta muutaman kuukauden ja jo nyt se on huomattu alan kansainvälisessä Ev World-laatulehdessä (Harkitsen lehden tilaamista), ks. linkki. Hanke edustaa nyt siis yksinään suomalaista sähköautoilua maailmalla. Valinta on osunut oikeaan, koska hanke on kerännyt taaksensa Suomen alan osaamisen. Toisekseen, ei Suomessa hankkeen lisäksi juuri muuta kuhinaa olekaan.

Nyt vain sopisi toivoa, että hanke saisi enemmän tukea myös Suomessa. Tulee olemaan tekniikan ihmemaaksi mielellään profiloituvalle maalle huonompi homma, jos hanke ei saa tarvitsemaansa tukea. Samoin näyttäisi huonolta tämänkaltaisena kansanliikkeenä ilmenevän suomalaisten ilmastotalkoohalukkuuden noteeraamatta jättämiminen. Yksi keskeinen syy hankkia sähköauto on juuri henkilökohtaisten hiilidioksidiemissioiden vähentäminen. Samaten toiveissa on, että hanke vastaa omaan huutoonsa ja täyttää itselleen ottamansa saappaat: suomalaisen sähköautoilun kehittyminen kun tulee tarvitsemaan muidenkin reunaehtojen täyttymistä kuin vain sähköautojen saatavuuden varmistamista.


Monet sähköautonvalmistajat ilmoittavat tuleville autoillensa tavoiteajokapasiteetit, ts. kuinka monta kilometriä auton odotetaan kulkevan latauksella. Yleensä nämä tavoitteet on myös saavutettu, mutta viime aikoina epäselvyydet ovat lisääntyneet. Ensisijainen syy on tarkentuneet ajokapasiteetin mittaustavat, toissijainen on valmistajien into lyödä pöytään parhaimman kapasiteetin omaava malli. Todellisuudessa tavoitetut ajokapasiteetit ovat siis tupanneet olemaan optimistisia ja niitä on jouduttu hilaamaan alaspäin.

Ensimmäisenä tämän on kokenut Mitsubishin i MiEV, josta jo kerroin aikaisemmin. Paljastuessaan asia on autonvalmistajalle vähintäänkin nolo. Nyttemmin ilmoitettu ajokapasiteetti on tippunut ennestään, sillä viimeisin ajokapasiteetti on 80 mailia (130 km) aikaisemman 100 mailin sijaan. Jos tällainen auto päätyy markkinoille, en edes harkitse sen ostamista. Sama koskee muitakin malleja, jotka eivät yllä asettamiini rajoihin. Näistä yksi oli vähintään 150 km olosuhteista riippumaton ajokapasiteetti. Mielestäni tämä ei ole kohtuutonta; auton täytyy vastata tarpeita.

Norjalainen Th!nk on reagoinut tähän ajokapasiteettien ilmoitustapojen turbulenssiin ja rehdisti ilmoittaa Th!nk Cityn kulkevan:

  • Range IEC* 170km (summer tires, heater off)
  • Range FUDS** 180km (summer tires, heater off)
  • Range EU UDC*** 203km
  * European standard for calculating range of electrical cars
** American standard for calculating range of electrical cars
*** Range during city driving only
 

Nämäkin ovat hyvin suuntaa antavia, sillä ne eivät suoraan kerro miten pitkälle autolla voin ajaa Suomen olosuhteissa. Näitä ovat maantieajo talvella: 100 km/h lämmitys päällä ja kesällä: 120 km/h ilmastointi päällä. Kaupunki tai taajama ajo-olosuhteet ovat tässä yhdentekeviä, koska niissa ajokapasiteetti on helppo tavoittaa (hidasta ajoa ja paljon regeneratiivista jarrutusta). Jos siis tiedän auton pystyvän yhtäjaksoisessa maantieajossa kesällä ja talvella vähintään 150 km matkaan niin se tulee pääsemään sähköautolistalleni. Odotettavissa siis on listalta pudotuksia jo sinne päässeille autoille sitä mukaan kun tarkempaa tietoa saan.