Uusi Suomi dissaa sähköautoja heikoin argumentein

huhtikuu 26, 2008


Uusi Suomi-verkkolehti julkaisi juuri ”Näin vaikutat liikenteen päästöihin”-artikkelin, joka käsittelee kohtuullisen ansiokkaasti tärkeää asiaa. Yhtenä sähköautoilun reunaehtona kun on juuri yleisen sähköautoilua koskevan faktoihin perustuvan ymmärryksen leviäminen. Huolestuttavaa artikkelissa on kuitenkin sähköautoilun osalta vasenkätinen käsittely:

Öljystä voitaisiin luopua kokonaan, jos siirryttäisiin käyttämään sähkö- tai vetyautoja. Sähköautojen yleistymistä hidastaa akkuteknologia – akut ovat painavia ja rajoittavat sähköautojen toimintasädettä. Lisäksi akkujen vaihtamisesta aiheutuu merkittävä – jopa vuosittainen – käyttökustannus, ja akkujen lataus kestää kauemmin kuin polttomoottoriauton tankkaus. Sähköauton tulevaisuus ei näytäkään tällä hetkellä kovin lupaavalta.

Vasenkätisen käsittelystä tekee se, ettei vastaan-argumentteihin mennä tarpeeksi syvälle, eikä samalla käsitellä asian toista puolta. No, teen sen nyt tässä Uuden Suomen puolesta. Olen vielä rehti ja listaan pari itseäni polttelevaa negatiivista argumenttia lisää. Eli US:n argumentit sähköautoja vastaan olivat: 1. akkujen paino, 2. ajokapasiteetti per lataus (toimintasäde), 3. akkujen (jopa vuosittainen) vaihto, 4. akkujen latauksen kesto. En lähde tässä käsittemään tuloillaan olevaa EEStor:n ja muiden tuottajien superkapasitaattori-teknologiaa, jonka odotetaan ratkaisevan nämä ongelmat. Puhutaan siis vain akuista. Lue lisää –>

1. akkujen paino. On relevantti ongelma, etenkin koska se syö hyötykuormakapasiteettia. Asia on ongelma etenkin konversioautoissa, joiden runko ei ole suunniteltu sähköautoksi ja konversioautosta tulee siis suhteettoman painava. Tosin esim. Sähköautot -Nyt! konversioauton ollessa farmari, jää autoon tilaa vielä hyötykuormallekin. Ongelma on kuitenkin kokonaan ratkaistavissa valmistettaessa auto alusta loppuun sähköautoksi (ja rungoltaan keveämmäksi), jolloin jää riittävästi hyötykuormakapasiteettia. Lisäksi painavat akut sijoitetaan pohjaan, joten auto istuu keveästä rungosta huolimatta tiessä kuin tatti. Itseasiassa ajo-ominaisuuden voi odottaa tällöin olevan tavanomaista autoa parempi.

2. rajoittunut ajokapasiteetti per lataus (toimintasäde). On relevantti ongelma, etenkin konversioautoissa ja markkinoille tulevissa tämänhetkistä Litium-ioni akustotekniikkaa hyödyntävissä sähköautoissa. Ongelma koskee erityisesti moottoritieajoa (ilmanvastus korkeilla nopeuksilla syö energiaa eksponentiaalisesti), sen sijaan kaupunki ja taajama-ajon kannalta tätä ongelmaa ei ole olemassa. Mikä sitten on riittävä ajokapasiteetti? Em. konversiohankkeen auto tulee varovaisesti arvioiden pystymään moottoritieajossakin 150 km ajokapasiteettiin, mikä minulle on ehdoton minimi. Monelle autonhankkijalle (toisin kuin minulle) tämä ei ole ongelma: sähköauto hankitaan 2. autoksi kaupunkiajoon tai auton tarve koskee vain kaupunkiajoa. Sähköautolistalle laittamani sähköautot lupaavat jo selvästi parempaa ajokapasiteettia (siis myös moottoritieajoon).

3. akkujen (jopa vuosittainen) vaihto. Mistä akkujen (jopa vuosittaisen) vaihdon oletetaan johtuvan, sitä ei US kerro. No arvaan US:n puolesta, että joko 1. akut eivät kestä kauaa ja/tai 2. autot on rakennettu Project Better Place-tyylisesti vaihtoakkuisiksi, jolloin akkuja vaihdetaan täysiin asemilla niiden lataamisen sijaan. Tämän hetkisten sähköautojen akkujen luvataan kestävän ainakin 2000 latauskertaa, mikä ajokilometreiksi käännettynä tarkoittaa akkujen koosta riippuen yleensä ~150-200 000 km. Tämänkään jälkeen ne eivät ole käyttökelvottomia, niiden sähkön varastointikapasiteetti vain on laskenut 80 % tienoille alkuperäisestä. Se miksi käytän tuossa ”~” merkkiä johtuu siitä, että kukaan ei vielä oikeasti ole ajanut akuilla noin pitkään. Kyseessä ovat laskelmalliset arviot, jotka itsessään ovat hyvin varovaisia. Kestää aikansa, että riittävästi kokemusta sähköautoilusta kertyy ja voidaan sanoa jotain todenperäistä.

Jälkimmäisessä tapauksessa US olisi voinut kirjoittaa ”akkujen (jopa päivittäinen) vaihto”, kun akut vaihdetaan latauksen sijaan. Tosin US olisi joutunut selittämään lisää. Tässä vaihtoehdossa itseasiassa pyritään helpottamaan auton hankintakustannusta, kun akut liisataan (akut ovat sähköauton kallein osa). Samalla ne voidaan myös helposti vaihtaa tehokkaampiin tekniikan kehittyessä. Liisauksesta syntyvää kustannusta helpottaa myös osaltaan se, että sähkön tankkaaminen on sikahalpaa verrattuna bensiinin/dieselin tankkaamiseen. On siis selvää että akkujen vaihtoruletti olisi valtaisa kustannustekijä, mutta onneksi siihen ei jouduta. Kustannuksia on silti muualla, mutta tästä myöhemmin.

4. akkujen latauksen kesto. Tämäkin jäi täsmentämättä, joten tarkoitettiinko: 1. akkujen purkautuvan nopeasti itsestään jos niitä ei käytetä vai 2. käytön aikana? Vaihtoehto 1. ei ole ongelma, sillä spontaani purkautuminen on kohtuullista tasoa. Ja jos auto olisi käyttämättömänä tuntuvaan purkautumiseen johtavan ajan (puhutaan useammista viikoista) niin pistorasiasta pystyy ennen matkaanlähtöä lataamaan akut. Siis ellei auto ole seissyt viikkotolkulla jossain korvessa. Vaihtoehdossa 2. lienee yhdentekevää missä ajoajassa akku tyhjenee, kunhan päästään perille tai latausasemalle? Totta on, että varmasti nyppii akkujen tyhjentyessä nopeasti moottoritievauhdeilla ja joutuessa muutaman tunnin välein pikalataamaan asemalla, mutta oliko kyseessä joku mukavuutta tärkeämpi syy? No ei ollut. Itse olen valmis tinkimään, että esim. Tampere-Helsinki-Tampere reissulla (ks. ajoskenaariot) kulutan ylimääräistä aikaa 30 min- 1 h pikalataamiseen. Uudet akkuteknologiat lupaavat myös latausaikoja, jotka ovat jopa auton bensatankin täyttämiseen kuluvaa aikaa lyhyempiä (~10 min).

Sitten ne rehdit bonus ongelmat, joita oikeastikin pitäisi selvittää ”spin-doktoroinnin” sijaan. Edelleen keskittyen akku-kysymykseen.

Ajokapasiteetti moottoritienopeudella 120 km/h, lastattuna & sähkölaitteet päällä. Millainen on sähköauton ajokapasiteetti 120 km/h täydessä lastissa? Se siis varmasti tippuu, mutta paljonko ja missä suhteessa jos ajetaan kovempaa? Ja koska energiamuoto on sähkö niin auton sähkölaitteiden imemä virta on suoraan pois ajokapasiteetista. Kuinka pitkälle päästään radion huutaessa, ilmastoinnin hömöttäessä tai lämmityksen hurmuuttuessa täydellä teholla? Asia on ongelma, etenkin kun mitään todennettua tietoa tästä ei ole saatavilla.

(Sopiva) hinta. Tämä on tuhannen euron kysymys, minulle se on n. 20 000 € kysymys. Eli sen verran olisin itse valmis maksamaan minimiominaisuudet täyttävästä sähköautosta. Voin jopa joustaa ominaisuuksissa, jos autoa vain voi myöhemmin parannella esim. asentelemalla paremmat akut tekniikan halventuessa. Akut siis aiheuttavat sen suurimman viulun, joten jotain tarvitsee tapahtua niiden hinnan laskemiseksi. Korkea hinta johtuu tällä hetkellä valmistusteknisistä kuluista ts. massatuotannon puuttumisesta. Raaka-aineet ovat kuitenkin riittävän halpoja ja niiden saatavuus on myös taattu. Kysyntä massatuotannolle kasvaa koko ajan jo pelkästään hybridimallien yleistyessä ja massatuotantoa ollaan lisäämässä joka puolella . Myös Suomessa, sillä Varkauteen rakennettava tehdas litium-ioniakkutehdas aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Milloin siis saadaan vastaus 20 000 € kysymykseen?

Vielä lopuksi: mistä US:n leväperäisyys johtuu? Näinhän US:n neuvoja kuunteleva kuluttaja voi tuudittautua sekundäärisiin toimiin liikenteen päästöjen vähentämiseksi (aja vähemmän, hiljennä jne.) ja jättää sen kaikista eniten pelitilannetta muuttavan teon myöhemmäksi. Tältä kantilta katsoen Uuden Suomen ohjenuora on autonvalmistajien viivytystaktiikan mukainen; ei nämä sähköautot vielä oikein toimi mutta odota vielä X vuotta…

Ja kysymys: kuka toimi artikkelin konsulttina Benviroc konsulttifirmasta? Jos Benviroc aikoo jatkossa toimia sähköautoilua konsultoitavana firmana niin suosittelen koko homman jättämistä asiantuntijoille tai näiden ihmisten palkkaamista. Heillä on tämän maan kattavin tietämys alalta. Siis hei oikeesti.

Mainokset

5 vastausta to “Uusi Suomi dissaa sähköautoja heikoin argumentein”

  1. No jebbulis said

    Opiskelin tekussa 1970-72 autotekniikaa. Saimme uuden opettajan Ruotsista. Sotalapsen, joka oli myöhemmin ollut Vartalla tutkimusinsinööri. Hän kertoi, että olivat kehittäneet yhdessä Volvon kanssa aladoobiakun. Sen latauskapasiteetti oli moninkertainen ja purkauskestävyys hyvä verrattuna lyijyserkkuunsa.
    Piirsi hän sen kemiallisen kaavankin, jolla se toimi. Se on sama, kuin nyt olevat hyytelöakut. Siksi sen nimi oli aladobi. Se piti yleistyä pian, vaikka tuo opettaja kyllä vihjaisi, että sen patentti on Volvolla kassakaapissa. Meni 20 vuotta että patentit raukesi ja tutkimus lähti uudelleen käyntiin.

  2. No jebbulis said

    Opiskelin tekussa 1970-72 autotekniikaa. Saimme uuden opettajan Ruotsista. Sotalapsen, joka oli myöhemmin ollut Vartalla tutkimusinsinööri. Hän kertoi, että olivat kehittäneet yhdessä Volvon kanssa aladoobiakun. Sen latauskapasiteetti oli moninkertainen ja purkauskestävyys hyvä verrattuna lyijyserkkuunsa.
    Piirsi hän sen kemiallisen kaavankin, jolla se toimi. Se on sama, kuin nyt olevat hyytelöakut. Siksi sen nimi oli aladobi. Se piti yleistyä pian, vaikka tuo opettaja kyllä vihjaisi, että sen patentti on Volvolla kassakaapissa. Meni 20 vuotta että patentit raukesi ja tutkimus lähti uudelleen käyntiin.

  3. Että osattu sitä on ennen General Motorsin ja sittemmin Texacon omistukseen siirtyneitä Nikkelimetallihydridi-akkujakin piilottaa läpimurtoja…

  4. vvv.e.li said

    monen ok-talon pihassa ja maaseudulla seisoo 2-3, jopa useampia autoja. näistä ainakin 1 voisi olla sähköauto ja joissakin tapauksissa voisi jopa tuottaa omaa sähköä tuulivoimalla (maksaa 10000e jolla saadaan 220v reps.fi:n mukaan ). Eli suurimmalla osalla riittäisi varmaan yön yli lataus ilman pika lataus tarvetta. Uskoisin että pikalataus kuluttaa akun kestoikää.

  5. Maaseudun ns. peltoautot saavat hyötykäyttöä, katoavat maisemasta ja tulevat marcusgrönholmit vaihtavat kyntöhommat esim. Colin Mcrae Rally-treeneihin?

    Pikalataus kuluttaa akun kestoikää ja se on kynnyskysymys, mikäli sähköautolla aiotaan ajaa muuallakin kuin taajamissa/kaupungissa (https://sahkoautoilija.wordpress.com/reunaehtoja/). Asia ratkennee parantuvan akkutekniikan myötä, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen tarvittaisiin vähintään jotain suosituksia: kuinka usein on sopivaa pikaladata.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: