Kokoan tähän tärkeiksi näkemiäni sähköauton hankintaan vaikuttavia reunaehtoja. Suhtaudun hankintaa motivoiviin tekijöihin kuten ekologisuuden, energiatehokkuuden ja käytön huokeuden itsestään selvyyksinä. Näissä tekijöistä ei enää ole mitään ihmeellistä, mutta jos jollekulle vielä on niin suosittelen lukemaan asiaa tyhjentävästi käsittelevää The Energy Blog:a.

Kyse ei myöskään suoranaisesti ole sähköauton ominaisuuksista, mistä johtuen tämä listaus on erillään sähköautolistalla esitetyistä kriteereistä. Kun sähköautojen saapuminen Suomen markkinoille on Sähköauto 2.0 Sähköautot – Nyt! -hankkeen toimesta varmistunut, nousee keskeisiksi hankintaa tukeviksi ehdoiksi: missä määrin Suomen latausinfrastruktuuri, markkinat ja yhteiskunta tukevat sähköautojen nopeaa leviämistä.

Lataus- ja muu tuki-infrastruktuuri

Olemassa oleva infrastruktuuri helpottaa käyttöä mutta se ei riitä. Taloyhtiöiden lämmitystolpat ja kodin (koskien lähinnä omakotitalo- ja rivitaloasujia) virtalähteet antavat mahdollisuuden yön-yli lataamiseen (7-14 h), mutta pullonkaula tulee olemaan lataaminen matkan varrella. Ja erityisesti pikalataaminen, jolla akku saadaan ladattua ~80 % 20-60 min aikana.

Pikalataaminen on sitä tärkeämpää, mitä rajoittuneempia sähköautojen ajokapasiteetit ovat. Toisin sanoen: alkuvaiheessa hyvin tärkeää. Sähköauto 2.0 Sähköautot – Nyt! -hankkeen perusmallin kapasiteetti on 150 km, joten pelkästään ruuhka-Suomessa esim. Tampere-Helsinki-Tampere väliä kuljettaessa pikalataamista tarvitaan 2-3 kertaa. Vaikka Suomi urbanisoituu kovaa vauhtia niin vielä ei olla tilanteessa, jossa autoa tarvittaisiin vain kaupunkiajoon. Tästä kielii myös Sähköauto 2.0 Sähköautot – Nyt! -hankkeen kyselyn tulokset: pienestä kaupunkiautosta kiinnostuneiden lukumäärä on rajoittunut.

Kyseinen hanke on tästä myös tietoinen, joten keskustelut ABC-ketjun kanssa latausinfran pystyttämisestä on käynnissä. Aluksi kyse on tavallisten töpselien tarjoamisesta, mutta pian tarvitaan varsinaisia pikalatauspaikkoja. Enimmillään 1-2 h ostosten aikana akku ehtii latautua vain sen verran, että se soveltuu lataustarpeen ollessa vähäinen. Sähköautot – Nyt! hankkeen foorumikeskustelun mukaan ABC-ketjun latausasemiin tulisi myös pikalatauksen ja normaalin hitaan latauksen välivaihtoehto. Tämä lataisi akun 100% 1-3 tunnin aikana, virransiirtotehoa nostamalla (ks. aiheesta lisää).

Latausinfrastruktuurin ohella tarvitaan myös sähköautojen käyttöa tukeva riittävä huoltoinfrastruktuuri. Siitäkin huolimatta, että sähköautojen pitäisi olla toimintavarmempia, sillä sähköistyksen myötä autoon käytettävien osien määrä vähenee. Eli hajoavia osia on vähemmän. Myös muita etuja on esitetty kuten öljynvaihdon tarpeellisuuden ym. polttomoottorin edellyttämien vuosihuoltojen poistuminen. Murphyn laki toimii kuitenkin myös sähköauton kohdallakin, joten siinä tapauksessa kun jotain menee rikki niin huollon täytyy järjestyä joustavasti. Isojen autonvalmistajien kohdalla merkkihuolto toimii, eli kärjistetysti mutterin hajotessa vaihdetaan moottori; korjaajilta ei lähtökohtaisestikaan edellytetä korjaamiseen tarvittavaa osaamista vaan vaihdetaan koko osa. Moduuliajattelu siis toiminee. Pieniäkin sähköauton valmistajia kuten Th!nk ja NICE on syntynyt, joiden automallien huolto tulee jäämään paikallisten huoltamoiden vastuulle. Vaihtoehtoisesti auto lähetetään takaisin tehtaalle, mutta siihen rulettiin lähteminen ei ole kenenkään autonomistajan toiveissa. Erityisen paljon paikallisiin huoltamoihin ja pajoihin tulevat luottamaan konversioautonomistajat, joille merkkihuoltoa ei ole enää saatavissa.

Ammattitaitoa tullaan siis tarvitsemaan erityisesti autonhuoltoalalla. Sopiva koulutusohjelma on jo olemassa, täydennyskoulutustakin tullaan tarvitsemaan. Ongelmaksi voi tosin muodostua alan työntekijöiden tai opiskelijoiden haluttomuus hakeutua koulutukseen; tästä on jo havaintoja Yhdysvalloista. Huoltoinfrastruktuurin puuttumisesta voi muodostua monelle autonvalmistajalle mallien maahantuonnin suoranainen este.

Tässä kiteytetysti mitä tarvitaan pikalatausinfran etenemiseen:

  • Aluksi ABC-asemille pystyyn samantien pikalatausasemia.
  • Myös lyhyellä tähtäimellä yksittäiset sopivilla paikoilla olevat Neste, SEO tai Teboil asemat voisivat olla potentiaalisia ja ”pilotointihengessä” asiasta kiinnostuneita.
  • Pitemmällä tähtäimellä valtio-omisteinen Fortum pitäisi saada mukaan kelkkaan, jotta latausinfra todella lähtisi kasvamaan.
  • Sähköautojen huoltoinfrastruktuuria ja osaamista tarvitaan sitä mukaa kuin sähköautokanta kasvaa. Tarvitaan tehokkaita koulutusohjelmia, joihin alan opiskelijat ja työntekijät myös osallistuvat. Huoltoinfrastruktuurin olemassaolo tukee erityisesti pienempiä autontuottajia ja konversioauton hankkijoita.

Sähköautomarkkinat ja -kulttuuri

Ja markkinoilla tarkoitan kysyntää. Kysyntä kohdistuu tällä hetkellä vain Sähköauto 2.0 Sähköautot – Nyt! -hankkeen autoihin, koska muita toimittajia ei ole. Tilanne on sekä hyvä, että huono. Hyvää on, että kysynnän kohdistuessa vain hankkeelle pystytään osien hintoja pudottamaan tilausten kasvaessa. Tämän pitäisi näkyä myös auton hinnassa. Huonoa on tietenkin kilpailun puuttuminen, josta tietoisina toimittajat eivät välttämättä pudota hintoja sitä tahtia kuin tilauskoot kasvavat.

Markkinoiden kasvattamiseksi tarvitaan kysyntää, joka syntyy vain ihmisten tietoisuustasoa nostamalla. Jo nyt on huomattu, että Suomi jää tässä jälkeen muista pohjoismaista. Sähköautokulttuuria voi silti syntyä nopeastikin; omalla kohdallani se tapahtui parissa kuukaudessa. Valtamedia ei ole hoitanut tonttiaan tässä ja on hiljakseen heräilemässä sähköauto-kysymykseen, joskin medialla itselläänkin on monia hahmotushäiriöitä. Paljon on kiinni siitä kuinka luulottelevaa viestintä on vai pyritäänkö faktoihin nojaavaan tiedottamiseen, joka ei myöskään kaunistele sähköautoilua. Sähköautot -Nyt! hankkeella on avainroolinsa sillä se pystyy tarjoamaan kehitystyön kautta kertyvien kokemuksia ja faktoja sähköautojen ominaisuuksista ja toimintakyvystä. Jos Sähköautot -Nyt! ei pysty säilyttämään tätä avoimuuttaan, vaarantuu myös sähköautokulttuurin tuleminen.

Tässä vaiheessa siis tärkeä reunaehto on, että tilausmäärät kasvavat jotta hintaa saadaan painettua alas. Tämän myötä auton hankinta tulee mahdolliseksi useammalle (myös minulle) –> lisää tilauksia –> hinta tippuu lisää. Tämän prosessin toteutumista pidän tässä markkinatilanteessa erittäin tärkeänä reunaehtona.

Tässä kiteytettynä:

  • Tarvitaan sähköautoilukulttuuria: ihmisten tulee olla tietoisia mitä sähköautot ovat, miksi niitä tarvitaan ja millaista päivittäinen sähköautoilu on. Tietoisuuden herättelyssä mediat ja Sähköautot Nyt! avainasemissa, mutta ratkaisevaa on viestitäänkö asiat faktoihin perustuen kaunistelematta ja sumuttamatta.
  • Suuret määrät sähköauto 2.0 hankkeen autosta kiinnostuneita. Tämä näyttää lupaavalta, sillä 1 kk aikana 600 kiinnostunutta. 2-4 000 € hinnanpudotus tekisi ihmeitä, sillä maaginen 20 000 € hintaraja alittuisi.
  • Myöhemmässä vaiheessa tarvitaan lisää tarjontaa eli kilpailua, jotta hintakehitys pysyy yllä. Tila saavutetaan aikaisintaan 2010-2012. Tähän tilanteeseen Sähköauto 2.0-hanke on valmiimpi sen mukaan kuin yllä kuvattu prosessi toteutuu.

Yhteiskunta

Tässä alkuvaiheessa yhteiskunnan olisi kaikista tärkeintä ja myös helpointa tukea sähköautoilua. Virallinen Suomi on tavanomaisen kankeasti lähtenyt sähköautoilun edistämiseen. Tästä huomiona se ettei vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikkalinjauksessa löydy mainintaakaan sähköautoista! Välinpitämättömyys tulee esiin myös ajoneuvoverotuksen uudistuksesta johtuvasta sähköautoja uhkaavasta hinnannoususta. Torjuntavoitto ko. hinnannoususta tarvitaan nyt heti, eli eilen. Tämä tarvitaan, että päästään ”status quo” tilanteeseen, jotta mahdolliset muut helpotukset voisivat vasta purra. Keinoja ovat sähköautojen käyttöä ja hankintaa koskevat huojennukset, jotka on helppo toteuttaa siis alkuvaiheessa: autojen määrä ei ole suuri.

Kiteytetysti keinoja:

  • Tarvitaan välitön torjuntavoitto uhkaavasta hinnannoususta.
  • Verotuksen mitätöinnillä tuetaan markkinan kehitystä alkuvaiheessa.
  • Hankintaa tuetaan taloudellisesti alkuvaiheessa, jotta hankintahintaa saadaan madallettua.

Muita sähköauton yleisominaisuuksista johtuvia reunaehtoja

Edellyttääkö sähköautolla ajaminen ajotapojen muutosta vai onko tiedossa yllätyksiä sähköauton käyttäytymisen suhteen? Tuskin, ellei niitä jätetä karsimatta tai erikseen keinotekoisesti luoda. Vaihteiston osalta on monta kysymysmerkkiä; ensinnäkin onko sitä? Ja jos on niin millainen? Todennäköinen on jonkinlaiset ajoasetukset, jossa toinen ”vaihde” antaisi räväkämmän kiihdytyksen, toinen olisi laiskempi latausta säästävä asetus. Mahdollisesta tarpeesta rajoittaa auton maksiminopeus esim. 125-130 km/h tienoille voi ohitustilanteissa tulla ikäviä yllätyksiä, pahimmillaan vaaratilanteita esim. pitkää tukkirekkaa ohitettaessa.

Tämän hetkiset Litium ioni-akut eivät kaiketi siedä silmitöntä pikalataamista. Tämä on todettu Sähköautot – Nyt! -hankkeen UKK-osastolla. Tarkkoja suosituksia ei pikalataamismääriksi ainakaan vielä ole saatavilla. Samaten ei ole saatavilla tietoja miten jatkuva pikalataaminen vaikuttaa. Jälleen olen kysynyt suomalaisilta asiantuntijoilta asiasta Sähköautot – Nyt! -hankkeen foorumilla.

Konversioautoissa kolarikestävyys jää avoimeksi, ainoastaan kolaritestauksen puuttuessa. Konversioauto kuitenkin perii runkonsa kolarikestävyyden ja korvattaessa moottori akustolla voidaan tehdä tietokoneohjelma-pohjaista kolarimallinnusta, varmistaen nokkakolareissa alkuperäistä vastaavat ominaisuudet. Nykyaikaisista Litium-ioniakuista ei kolarissa vuoda ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Sähköautot – Nyt! -hankkeen foorumin mukaan konversiosähköautojen vakuutusmaksut ovat kuitenkin olleet tähän asti keskimääräistä edullisempia. Toivottavasti ovat myös jatkossa.

Mainokset

3 vastausta to “Reunaehtoja”

  1. Juhani Viitala said

    Miten on ajateltu hoitaa auton lämmitys talvella? Tähän kait ei akun energia riitä.

    Miten jos sähköauto varustettaisiin muutaman kw:n (5-10 kw)tehoisella pienellä polttomoottorikäyttöisella generaattorilla. Vakiotehoihen ja vakiokierroksilla pyörivän polttomoottorin hyötysyhde on hyvä. Generaattori ei paljoa nostaisi auton hintaa. Siitä voitaisiin lisäksi saada tarvittava lämpö ohjaamoon. Pienikin latauskapasiteetti pidentäisi ajomatkaa merkittävästi. Auton meno ei milloinkaan pysähtyisi kokonaan. Normaali lyhyillä matkoilla generaattosia ei tarvitsisi käyttää, normaalisti auto ladattaisiin sähköverkosta.

  2. Kyllä, miten onnistuisi käytännössä agregaatin pyörittäminen takakontissa tai peräkärryssä? Mitä teknisiä – ja turvallisuusvaatimuksia olisi?

    • kaha53 said

      Polttomoottorin tulisi täyttää kaiki polttomoottoriauton päästövaatimukset. Sellaisia agrekaatteja ei taida olla ja tulisivatkohan aika kalliiksikin valmistaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: